Helsinki testaa drooneja ja tekoälyä liikenneruuhkien torjunnassa – asiantuntijat varoittavat yksityisyyden suojan haasteista
Helsinki ottaa käyttöön ilmavalvontaa ja tekoälyä Suomen vilkkaimpaan matkustajasatamaan ruuhka-ajan liikenneongelmien ratkaisemiseksi. Kunnianhimoinen kokeilu voisi hyödyttää matkustajia, logistiikkayrityksiä ja ympäristöä vähentämällä odotusaikoja ja tyhjäkäyntipäästöjä, mutta samalla se herättää myös huolia yksityisyydensuojasta.
Teksti Martti Asikainen, 29.10.2025 | Kuva Adobe Stock Photos
Helsinki etsii uusia keinoja liikenneruuhkien hallintaan lähettämällä drooneja yhden Pohjoismaiden vilkkaimpien satamien ylle. Kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki on kerännyt vuodesta 2023 lähtien ilmakuvatietoa, joka syötetään tekoälymalliin kaupunkilaisten liikkumisen tehostamiseksi sekä ruuhkien ja tyhjäkäynnin välttämiseksi.
Länsisatama Suomen vilkkain satama, ja sen kautta kulkee vuosittain noin kuusi miljoonaa matkustajaa. Droonit kuvaavat ruuhka-aikoina, kun risteilyalukset saapuvat ja lähtevät, kuinka autot, raitiovaunut, polkupyörät, sähköpotkulaudat ja jalankulkijat liikkuvat tässä solmukohdassa, jossa kohtaavat laivat, junat ja metro.
Viimeisin kuvauskierros syyskuussa 2025 oli kolmivuotisen tiedonkeruun päätös. Kuusi droonia lensi yhtä aikaa sataman vilkkaimpina tunteina tallentaen kokonaiskuvan siitä, miten eri kulkumuodot toimivat yhdessä yhdellä Helsingin ruuhkaisimmista alueista.
Raakakuvasta virtuaalikaupungiksi
Hanke yhdistää drooniteknologian, tekoälyn ja kaupunkisuunnittelun. Sveitsiläinen startup-yritys Mobilysis käsittelee ilmakuvamateriaalin tekoälyllä, joka tunnistaa ja luokittelee ajoneuvot sekä seuraa niiden nopeutta, suuntaa ja vuorovaikutusta muiden tienkäyttäjien kanssa.
Yrityksen mukaan heidän datansa antaa tietoa siitä, miten laivamatkustajat saapuvat terminaaliin tai jatkavat matkaansa. Samalla käy ilmi nousevatko he bussiin, raitiovaunuun, ottavatko taksin, kävelevätkö läheiselle parkkipaikalle, vai nappaavatko he esimerkiksi sähköpotkulaudan.
– Nämä havainnot ovat ratkaisevan tärkeitä suunniteltaessa parempia yhteyksiä eri kulkumuotojen välille ja tehtäessä matkustamisesta satama-alueella sujuvampaa ja kestävämpää, Mobilysisin toimitusjohtaja Manos Barmpounakis kertoi Euronewsille.
Käsitelty data syötetään niin sanottuun digitaaliseen kaksoseen – virtuaaliseen versioon fyysisestä liikenneverkosta, jonka avulla kaupunkisuunnittelijat voivat testata erilaisia liikenteenhallintastrategioita ennen niiden toteuttamista todellisessa maailmassa.
Helsingin kehittämisyhtiö Forum Viriumin mukaan kyseessä on tärkeä prosessi, jossa raakavideodata muutetaan käyttökelpoisiksi oivalluksiksi, joita voidaan hyödyntää liikennevirtojen ennustamisessa, ruuhkien tunnistamisessa ja tehokkaampien hallintastrategioiden kehittämisessä.
– Tekoälytoiminnon ydin on simulaatio, joka tarjoaa analyysin matkustuskäyttäytymisestä ja sen vaikutuksista liikennevirtaan, Forum Virium Helsingin vanhempi projektipäällikkö Eero Jalo valaisi prosessia Euronewsin haastattelussa.
Yksityisyyden suoja rakennettu sisään
Mobilysis korostaa, että tietosuoja on järjestelmän suunnittelun perusta. Raakavideoita ei jaeta ulkopuolelle, ja vain anonymisoitua, tekoälyn käsittelemää liikkumisdataa käytetään analyysiin. Yritys sanoo tiedonkeruun noudattavan Euroopan yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR).
Barmpounakisin mukaan droonit sijoitetaan kiireisiin havaintopisteisiin ja ne tallentavat lintuperspektiivistä videoita monimutkaisesta liikenteestä. Tämä näkökulma on ihanteellinen, jos halutaan ymmärtää, kuinka eri kulkumuodot ovat vuorovaikutuksessa vilkkailla kaupunkialueilla.
Lintuperspektiivi mahdollistaa myös GDPR-vaatimusten mukaisuuden, sillä kasvoja tai rekisterikilpiä ei ole mahdollista havaita videoilta. Jotkut asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että sääntelynmukaisuus ei poista kaikkia huolenaiheita. Esimerkiksi Alina Wernick, joka johtaa laki, tekoäly ja yhteiskunta -ryhmää Tübingenin yliopistossa Saksassa, tuo esiin ilmavalvonnan perustavanlaatuisen haasteen.
– Huomionarvoista GDPR-yhteensopivan droonivalvonnan tapauksessa on, että kansalaisilla, jotka näkevät droonin taivaalla, ei ole mitään keinoa tietää, kerääkö se dataa tavalla, joka ei loukkaa oikeuksia yksityisyyteen ja turvallisuuteen, Wernick totesi taannoin Euronewsille.
Hän nostaa esiin myös mahdolliset kyberturvallisuusriskit ja sen mahdollisuuden, että tietoaineistojen yhdistäminen voisi teoriassa paljastaa henkilökohtaisia tietoja.
Kansalaiset mukana kokeiluissa
Forum Virium Helsinki kertoo pitävänsä asukkaat ajan tasalla kokeiluista. Kehitysyhtiön vanhempi projektipäällikkö kertoo, että kansalaisilta on tullut paljon kysymyksiä dronejen suhteen.
– Olemme jakaneet aktiivisesti tietoa siitä, mitä testialueilla tapahtuu. Se on otettu positiivisesti vastaan kansalaisten keskuudessa. Haluamme toiminnan olevan avointa, ja kehitämme kaiken aikaa tapojamme jakaa tietoa kansalaisille, hän kertoo.
Hankkeessa testataan myös sitä, voivatko ”pehmeät keinot”, kuten reittiehdotukset tai kannustimet matkustaa ruuhka-aikojen ulkopuolella, parantaa koko kaupungin liikennettä. Sitä varten kehitetty mobiilisovellus tarjoaa testikäyttäjille vaihtoehtoisia kulkumuotoja tai reittejä simulaatiodatan perusteella.
Innovaation ja oikeuksien välillä tasapainoilussa
Helsingin drooniprojekti on osa ACUMEN-hanketta (tekoälyavusteinen päätöksentekotyökalu saumattomaan multimodaaliseen verkko- ja liikkeenhallintaan), joka on Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman rahoittama EU-hanke.
Aalto-yliopiston johtaman hankkeen piirissä on kahdeksan EU-maata sekä Sveitsi, ja samanlaisia kokeiluja on käynnissä Ateenassa, Amsterdamissa ja Luxemburgissa.
Aloite tähtää kestävien liikkumisvalintojen edistämiseen ja ilmastotavoitteiden tukemiseen rohkaisemalla ympäristöystävällisempiin matkoihin. Helsingin lopullinen työkalupaketti ja politiikkasuositukset julkaistaan toukokuussa 2026, kun ACUMEN-hanke päättyy.
Helsingin kokeilu korostaa teknologisen innovaation ja perusoikeuksien välistä jännitettä. Yhteistyö on kuitenkin merkittävä testipaikka tekoälyohjattuun liikenteenhallintaan kaikkialla Euroopassa. Jos kokeilu onnistuu, niin uusi lähestymistapa voisi tarjota mallin myös muille ruuhkien ja kestävyyden haasteiden kanssa painivile kaupungeille.
Finnish AI Region
2022-2025.
Media contacts