Eurooppalainen kvanttilaskennan edelläkävijä IQM panostaa voimakkaasti suomalaiseen toimintaansa laajentamalla tuotantolaitostaan. Laajennuksen myötä yhtiö pystyy valmistamaan yli 30 kvanttitietokonetta vuodessa ja vastaamaan kasvavaan kysyntään samalla, kun EU:n teknologinen riippumattomuus vahvistuu.
Yksinkertaistettu sääntely voi vapauttaa jopa 150 miljardia euroa vuodessa. Euroopan komissio haluaa vahvistaa Euroopan kilpaikykyä globaalissa teknologiakilpailussa.
Eurooppalainen startup-rahoitus on ollut laskussa vuodesta 2022, mutta suomalaiset yritykset ovat keränneet yli 1,5 miljardia euroa tänä vuonna. Ennätysvuotta vauhdittavat historian suurimmat sijoituskierrokset.
Nokia ja Suomen valtion sijoitusyhtiö Tesi investoivat yhteensä sata miljoonaa euroa suomalaiseen NestAI:hin. Samalla yhtiöt ilmoittivat strategisesta kumppanuudesta tekoälyvetoisten puolustusratkaisujen kehittämiseksi.
Helsinkiläinen startup Aveksana voitti kansallisen tekoälypalkinnon Aveksananan tutkimuskäyttöön suunnattu tekoälyalusta sai tunnustusta sen innovatiivisuudesta. Teksti: Martti Asikainen, 25.11.2025 | Kuva: Helsingin yliopisto Helsinki Education Hubissa toimiva startup-yritys Aveksana on palkittu tunnustuksella ”Innovatiivisin tutkimuskeskeinen tekoäly-SaaS 2025… Helsinkiläinen EdTech-startup Aveksana voitti kansallisen tekoälypalkinnon
HP:n teettämä tutkimus paljastaa kuilun työntekijöiden tekoälykäytön ja organisaatioiden tuen välillä Suomessa. Yli 80 prosenttia IT-ammattilaisista ilmaisee huolensa tarkkuudesta ja tietoturvasta laajan käyttöönoton keskellä
Suomi panostaa tekoälyyn laaja-alaisesti – OECD:n raportti nostaa esiin vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet OECD:n tuore raportti valottaa Suomen edistymistä EU:n tekoälysuunnitelman toimeenpanossa. Suomi profiloituu vahvana toimijana, joka yhdistää strategisen kehitystyön, infrastruktuuripanostukset ja soveltavan tutkimuksen. Teksti:… Suomi panostaa tekoälyyn laaja-alaisesti – OECD:n raportti nostaa esiin vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Tekoäly on tuonut kilpailuetua 45 prosentille Pohjoismaiden suuryrityksistä, ja edelläkävijäyritykset investoivat nyt satoja tuhansia euroja ”digitaalisen työvoiman” rakentamiseen. Samaan aikaan puolet yrityksistä uhkaa jäädä jälkeen kehityksestä.
Valistusfilosofit uskoivat, että tieto vapauttaa. EU:n tekoälyasetus nojaa samaan uskoon kuvitellessaan, että valistunut kansalainen tunnistaa syväväärennökset. Kolmannessa ja viimeisessä osassa blogisarjaa tarkastellaan läpinäkyvyyden paradoksia ja kolmea vaihtoehtoista tietä eteenpäin.
Algoritminen johtaminen herättää pelkoja, mutta parhaimmillaan se voi tehdä johtamisesta oikeudenmukaisempaa kuin ihmisjohtaminen. Kun rutiinit automatisoituvat, johtajille jää enemmän aikaa siihen, mikä on tärkeintä: ihmisten johtamiselle ja strategiselle ajattelulle.
