Kolmasosa suomalaisjohtajista pitää tekoälyä mahdollisesti ihmistä parempana strategisessa suunnittelussa. Samalla käy ilmi, että pelkkä tarkkuus ei riitä. Johtajat valitsisivat mieluummin läpinäkyvän, mutta epätarkemman algoritmin kuin tarkan mustan laatikon, jota he eivät ymmärrä.
Algoritminen johtaminen lupaa tehokkuutta, skaalautuvuutta ja datapohjaisia päätöksiä. Usein se myös pitää lupauksensa. Ongelma ei ole siinä, mitä algoritmit tekevät, vaan siinä, mitä ne eivät yleensä tee. Ne eivät kuuntele. Ne eivät selitä. Eivätkä ne välttämättä vastaa.
Mitä jos nuorten puhelinpelko ei olekaan ongelma, vaan merkki siitä, että työelämä on muuttumassa? Kun kolmannes Z-sukupolvesta välttää puheluita ja puolet luottaa mieluummin tekoälyyn kuin omaan esihenkilöönsä, niin algoritminen johtaminen ei ehkä olekaan enää uhka, vaan ratkaisu työelämän muutoksiin.
Algoritminen johtaminen herättää pelkoja, mutta parhaimmillaan se voi tehdä johtamisesta oikeudenmukaisempaa kuin ihmisjohtaminen. Kun rutiinit automatisoituvat, johtajille jää enemmän aikaa siihen, mikä on tärkeintä: ihmisten johtamiselle ja strategiselle ajattelulle.
Algoritminen johtaminen herättää pelkoja, mutta mitä jos se voisi tehdä johtamisesta oikeudenmukaisempaa? Haaga-Helian valtakunnallinen tutkimus paljastaa, että joka toinen suomalainen tietotyöntekijä on jo kokenut koneohjattua johtamista – ja nuoret suhtautuvat siihen yllättävän myönteisesti.
Kun algoritmi astuu pomon saappaisiin – algoritminen johtaminen työn murroksessa Algoritmit jakavat taukoja, määrittävät reittejä ja arvioivat suorituksia – johtaminen on siirtymässä ihmiseltä koneelle. Mutta mitä algoritminen johtaminen merkitsee työntekijöille, yhteiskunnalle ja inhimilliselle johtajuudelle maailmassa,…
Tuoreen Kone johtajana -tutkimuksen ennakkotiedot paljastavat, että Suomessa jopa 49 prosenttia asiantuntija-, tieto- tai johtamistyötä tekevistä kokee kohdanneensa algoritmijohtamista työssään, mutta ihmispomo on yhä suositumpi vaihtoehto.
