GleSYS on sopinut suomalaisen kiinteistövarainhoitaja Trevianin kanssa Campus Oulu -datakeskusalueen rakentamisesta. Alueen laajentumiskapasiteetti on pitkällä tähtäimellä jopa 300 megawattia. Ensimmäisen vaiheen on määrä avautua syksyllä 2026, ja hanke on osa kasvavaa kansainvälistä kiinnostusta Suomen digitaaliseen infrastruktuuriin.
Tekoälytyökalut olivat jo osittain tuttuja kielenopetusalustan kehittäneelle ReactorEd:lle, kun se lähti FAIRin tuella selvittämään lisämahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen. Uusi AI-tutor syntyi onnistuneen yhteistyön pohjalta ja asiantuntijoiden tuki mahdollisti tehokkaan kehitystyön virheitä välttäen.
Viikko pianotuntien välissä on pitkä aika. Oppilas harjoittelee yksin, tekee samoja virheitä, eikä kukaan korjaa niitä. Helsinkiläinen musiikkistartuppi Bravori halusi tietää, voiko tekoäly kuulla oppilaan virheet pianonsoitossa ja toimia opettajana. FAIRin kanssa toteutettu prototyyppiprojekti antoi vastauksen.
Tekoäly mullisti ohjelmistokehityksen – nyt tamperelainen startup tähtää laitteistosuunnitteluun Tamperelainen Quanscient keräsi 10 miljoonaa euroa kehittääkseen tekoälytyökalua, joka tekee fyysiselle tuotesuunnittelulle sen, minkä GitHub Copilot teki koodaamiselle. Teksti: Martti Asikainen, 1.6.2026 | Kuva: Quanscient Tamperelainen…
Nokia on käynnistänyt tekoälyverkkoratkaisuihin erikoistuneen tutkimus- ja kehityslaboratorion Piilaaksossa. Yhtiö laskee, että kiihtyvä tekoälyinfrastruktuurin kysyntä vahvistaa suomalaisen televiestintäjätin paluuta huipulle, ja sijoittajat näyttävät uskovan samaa. Nokian osake on raketoinut viimeisen vuoden aikana.
EU:n tekoälystrategia nojaa viiteen pilariin, joiden varaan Eurooppa rakentaa asemaansa maailman tekoälykilpailussa. Vuodesta 2026 alkaen Finnish AI Region ottaa entistä keskeisemmän roolin tässä kokonaisuudessa. FAIR toimii portinvartijana, joka yhdistää suomalaiset organisaatiot koko EU:n tekoälyverkostoon.
Sanomme sen nyt suoraan. Suomi käyttää tekoälyä, mutta se ei vain vielä hyödy siitä taloudellisesti. Pohjoismaisella tasolla 79 % organisaatioista raportoi tehokkuuden parantuneen tekoälyn ansiosta, mutta vain 18 % kertoo liikevaihtonsa kasvaneen. Kyse ei ole teknologiaongelmasta. Kyse on organisaatiokulttuurista ja siitä, miten innovaatiot leviävät organisaatioiden sisällä.
Suomalaisyritykset ottavat tekoälyä käyttöön nopeammin kuin koskaan. Käyttöönotto ja vaikuttavuus eivät kuitenkaan ole sama asia. Tässä artikkelissa tarkastellaan neljään ensisijaiseen tietolähteeseen nojaten, miksi kuilu tekoälytoiminnan ja mitattavan liiketoiminta-arvon välillä säilyy, ja mitä sen kurominen todella vaatii.
Tilastokeskuksen tuore tutkimus paljastaa, että tekoälyn käyttö on suomalaisten työssäkäyvien keskuudessa jo arkipäivää. Korkeakoulutettujen johtaessa käyttöä myös toimihenkilöt ja opiskelijat ovat omaksuneet uuden teknologian nopeasti.
Algoritminen johtaminen lupaa tehokkuutta, skaalautuvuutta ja datapohjaisia päätöksiä. Usein se myös pitää lupauksensa. Ongelma ei ole siinä, mitä algoritmit tekevät, vaan siinä, mitä ne eivät yleensä tee. Ne eivät kuuntele. Ne eivät selitä. Eivätkä ne välttämättä vastaa.
