Suomalaisyritykset käyttävät tekoälyä tehokkaasti, mutta niiltä puuttuvat rakenteelliset edellytykset muuntaa tehokkuus liikevaihdoksi, sanoo Umair Ali Khan. Pohjoismainen data paljastaa kuilun laajuuden: yli neljä viidestä organisaatiosta raportoi tekoälyn parantaneen tehokkuutta, mutta vain harva näkee sen kasvuna.
Mitä tapahtuu, kun tekoälymallin toimittaja nostaa hintoja tai muuttaa käyttöehtojaan? Teknologiahistoria rautateistä pilvipalveluihin näyttää, miksi valmiiden mallien varaan rakennettu kilpailuetu on hauras. Kestävä etu syntyy datasta, prosesseista ja kyvykkyyksistä, joita mallintoimittaja ei voi viedä pois.
Nokia-vetoinen yrityskonsortio on mukana kilpailussa Euroopan komission InvestAI-ohjelman rahoittamasta monen miljardin euron tekoälyn datakeskuksesta. Nokia on vahvistanut hankkeen olemassaolon, mutta ei ole nimennyt sen sijaintia. Suomalaislähteiden mukaan Oulu on kuitenkin ollut esillä suunnitelmissa.
Tekoälykeskustelussa oletetaan, että suurimmat voittajat ovat yritykset, jotka integroivat tekoälyn syvälle tuotteisiinsa. Mitä enemmän agentteja, sitä vahvempi kilpailuetu. Tämä oletus saattaa osoittautua vääräksi, jos tarkastellaan teknologiahistoriaa yleisesti.
Kolmasosa suomalaisjohtajista pitää tekoälyä mahdollisesti ihmistä parempana strategisessa suunnittelussa. Samalla käy ilmi, että pelkkä tarkkuus ei riitä. Johtajat valitsisivat mieluummin läpinäkyvän, mutta epätarkemman algoritmin kuin tarkan mustan laatikon, jota he eivät ymmärrä.
Kiinan ulkoministeri Wang Yi Helsingissä: Kiina ja Suomi haluavat syventää yhteistyötä tekoälyssä ja vihreässä siirtymässä Kiinan ulkoministeri Wang Yinin vierailu Helsingissä toi mukanaan lupauksia tiiviimmästä yhteistyöstä kaupan, vihreän teknologian ja tekoälyn alalla. Vierailu oli osa viikon…
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen on esittänyt näkemyksen, jonka mukaan koko Suomen julkinen sektori toimisi tekoälyn varassa jo vuoteen 2031 mennessä.
GleSYS on sopinut suomalaisen kiinteistövarainhoitaja Trevianin kanssa Campus Oulu -datakeskusalueen rakentamisesta. Alueen laajentumiskapasiteetti on pitkällä tähtäimellä jopa 300 megawattia. Ensimmäisen vaiheen on määrä avautua syksyllä 2026, ja hanke on osa kasvavaa kansainvälistä kiinnostusta Suomen digitaaliseen infrastruktuuriin.
Tekoälytyökalut olivat jo osittain tuttuja kielenopetusalustan kehittäneelle ReactorEd:lle, kun se lähti FAIRin tuella selvittämään lisämahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen. Uusi AI-tutor syntyi onnistuneen yhteistyön pohjalta ja asiantuntijoiden tuki mahdollisti tehokkaan kehitystyön virheitä välttäen.
Viikko pianotuntien välissä on pitkä aika. Oppilas harjoittelee yksin, tekee samoja virheitä, eikä kukaan korjaa niitä. Helsinkiläinen musiikkistartuppi Bravori halusi tietää, voiko tekoäly kuulla oppilaan virheet pianonsoitossa ja toimia opettajana. FAIRin kanssa toteutettu prototyyppiprojekti antoi vastauksen.
