Tekoäly mullisti ohjelmistokehityksen – nyt tamperelainen startup tähtää laitteistosuunnitteluun Tamperelainen Quanscient keräsi 10 miljoonaa euroa kehittääkseen tekoälytyökalua, joka tekee fyysiselle tuotesuunnittelulle sen, minkä GitHub Copilot teki koodaamiselle. Teksti: Martti Asikainen, 1.6.2026 | Kuva: Quanscient Tamperelainen…
Nokia on käynnistänyt tekoälyverkkoratkaisuihin erikoistuneen tutkimus- ja kehityslaboratorion Piilaaksossa. Yhtiö laskee, että kiihtyvä tekoälyinfrastruktuurin kysyntä vahvistaa suomalaisen televiestintäjätin paluuta huipulle, ja sijoittajat näyttävät uskovan samaa. Nokian osake on raketoinut viimeisen vuoden aikana.
EU:n tekoälystrategia nojaa viiteen pilariin, joiden varaan Eurooppa rakentaa asemaansa maailman tekoälykilpailussa. Vuodesta 2026 alkaen Finnish AI Region ottaa entistä keskeisemmän roolin tässä kokonaisuudessa. FAIR toimii portinvartijana, joka yhdistää suomalaiset organisaatiot koko EU:n tekoälyverkostoon.
Sanomme sen nyt suoraan. Suomi käyttää tekoälyä, mutta se ei vain vielä hyödy siitä taloudellisesti. Pohjoismaisella tasolla 79 % organisaatioista raportoi tehokkuuden parantuneen tekoälyn ansiosta, mutta vain 18 % kertoo liikevaihtonsa kasvaneen. Kyse ei ole teknologiaongelmasta. Kyse on organisaatiokulttuurista ja siitä, miten innovaatiot leviävät organisaatioiden sisällä.
Suomalaisyritykset ottavat tekoälyä käyttöön nopeammin kuin koskaan. Käyttöönotto ja vaikuttavuus eivät kuitenkaan ole sama asia. Tässä artikkelissa tarkastellaan neljään ensisijaiseen tietolähteeseen nojaten, miksi kuilu tekoälytoiminnan ja mitattavan liiketoiminta-arvon välillä säilyy, ja mitä sen kurominen todella vaatii.
Tilastokeskuksen tuore tutkimus paljastaa, että tekoälyn käyttö on suomalaisten työssäkäyvien keskuudessa jo arkipäivää. Korkeakoulutettujen johtaessa käyttöä myös toimihenkilöt ja opiskelijat ovat omaksuneet uuden teknologian nopeasti.
Algoritminen johtaminen lupaa tehokkuutta, skaalautuvuutta ja datapohjaisia päätöksiä. Usein se myös pitää lupauksensa. Ongelma ei ole siinä, mitä algoritmit tekevät, vaan siinä, mitä ne eivät yleensä tee. Ne eivät kuuntele. Ne eivät selitä. Eivätkä ne välttämättä vastaa.
Tekoälyn käyttö pohjoismaisilla työpaikoilla on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta alueen työnantajat suhtautuvat automaatioon huomattavasti varovaisemmin kuin vertaisensa muualla maailmassa. Tämä käy ilmi Deloitten ”State of AI in the Nordics 2026” -raportista.
Siinä vaiheessa, kun organisaatiosi on viimein päättänyt, tarvitseeko se tekoälystrategian, niin henkilöstösi on todennäköisesti jo rakentanut sellaisen. Se vain ei välttämättä ole sellainen, jonka sinä olisit halunnut — ja toisin kuin virallinen versiosi, heidän versionsa on jo käytössä.
Kolme laajaa tutkimusta paljastavat kasvavan kuilun tekoälyinvestointien ja liiketoimintahyötyjen välillä Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Löydökset herättävät kysymyksen, onko Pohjoismaihin vaarassa syntyä tekoälykupla.
