EU:n tekoälyasetus pyrkii tuomaan järjestystä tekoälyn villiksi länneksi muuttuneelle kentälle, mutta sen läpinäkyvyysvaatimukset törmäävät perustavanlaatuiseen kysymykseen harhaanjohtamisen ja taiteellisen vapauden rajasta. Synteettinen media voi parhaimmillaan rikastaa kulttuuria, jos sääntely osaa erottaa kontekstin ja käyttötarkoituksen teknologiasta itsestään.