Euroopan komission tutkimuskeskuksen tuore raportti varoittaa EU:n jäävän sivuun globaalista kilpailusta, mikäli meno ei muutu. Euroopassa tehdään maailmanluokan tutkimusta, mutta tärkeimmistä patenttihakemuksista sen osuus on vain 2 %.
Euroopan komissio on julkistanut GenAI4EU-aloitteen, jolla panostetaan 700 miljoonaa euroa tekoälyn kehittämiseen terveydenhuollossa, teollisuudessa, energiassa ja kyberturvallisuudessa. Kyseessä on Euroopan toistaiseksi rohkein yritys haastaa Yhdysvaltain ja Kiinan dominanssi tekoälyssä.
Tuoreen Kone johtajana -tutkimuksen ennakkotiedot paljastavat, että Suomessa jopa 49 prosenttia asiantuntija-, tieto- tai johtamistyötä tekevistä kokee kohdanneensa algoritmijohtamista työssään, mutta ihmispomo on yhä suositumpi vaihtoehto.
Euroopan komissio perustaa uuden tiedepaneelin arvioimaan tekoälymallien riskejä. Finnish AI Region kannustaa suomalaisasiantuntijoita hakemaan mukaan.
Aalto-yliopiston opiskelija Edvard Ohlström tutki diplomityössään Betolarin uutta tekoälypohjaista lähestymistapaa sivuvirtojen analysointiin.
Suomalainen AI-teknologia mahdollisti läpimurron Ringhalsin ydinvoimalaitoksessa.
Aalto-yliopiston koordinoima ELLIS-instituutti hakee uusia perustavanlaatuisia ratkaisuja koneoppimiseen. Tavoitteena on houkutella kansainvälisiä huippuosaajia Suomeen.
Euroopan ensimmäinen taloushallintoon suunnattu tekoälytyökalu säästää kirjanpitäjiltä useita tunteja viikossa. Starion kehittämä innovaatio voi tuoda yritykselle vuosittain jopa miljoonien eurojen säästöt.
Suomi asemoituu kilpailemaan EU:n ensimmäisen tekoälygigatehtaan isännöinnistä pyrkiessään vahvistamaan Euroopan teknologista riippumattomuutta
Tekoäly on astumassa lääkärin työhuoneeseen – eikä pelkästään avustajana, vaan osana hoitoprosessia. Suuret kielimallit muuttavat vauhdilla tapaa, jolla potilaita kohdataan, tutkimuksia tehdään ja tietoa käsitellään. Vaikka haasteita riittää, asiantuntijat ennustavat terveydenhuollon digitalisaatiossa radikaalia murrosta seuraavan viiden vuoden aikana.
