Supertietokoneinvestoinnit tuottavat 20-kertaisesti – jos laskuihin on uskominen
Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n tilaama tutkimus osoittaa, että suomalaisyritykset saivat 11–20-kertaisen tuoton suurteholaskentapalveluiden käytöstä. Infrastruktuurin kaupallinen käyttö on kaksinkertaistunut vuosittain, ja sen kysynnän odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa.
Teksti: Martti Asikainen 22.4.2026 | Kuva: Juha Torvinen, CSC
Suurteholaskentapalveluita käyttäneet suomalaisyritykset saivat 11–20-kertaisen tuoton kustannuksiinsa nähden. Tämä käy ilmi markkinatutkimusyhtiö Taloustutkimuksen huhtikuussa julkaisemasta selvityksestä, joka oli Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n tilaama.
Tulokset kattavat yritykset, jotka käyttivät CSC:n palveluita vuosina 2023–2025. Tähän sisältyy pääsy Suomen kansalliseen supertietokoneinfrastruktuuriin sekä eurooppalaiseen LUMI-supertietokoneeseen, joka sijaitsee CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa.
Tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Siinä mitataan kaupallisia tuottoja nimenomaan CSC:n laskentapalveluista. Taloustutkimuksen vuonna 2024 julkaisema erillinen selvitys osoitti, että jokainen suurteholaskentaan sijoitettu euro tuotti 25–37 euron laajemman yhteiskunnallisen hyödyn vuosina 2018–2023.
Mitä laskentapalvelut tarjoavat
Suurteholaskenta tarkoittaa useiden prosessointiyksiköiden rinnakkaiskäyttöä ongelmiin, joihin tavalliset tietokoneet eivät riitä. Tutkimuksen mukaan se on nopeuttanut tuotekehitystä, tukenut uusia liiketoimintamalleja ja lyhentänyt aikaa markkinoille pääsyssä.
Yritykset mainitsivat käyttökohteiksi muun muassa tekoälykehityksen, big data -analyysin, simulaatiot ja digitaaliset kaksoset. CSC:n elinkeinoelämäyhteistyön johtaja Pekka Uusitalon mukaan taustalla ovat datapohjaiset analyysit ja tekoäly.
– Yritysten liiketoimintamallit ja tuotekehitysmenetelmät ovat kehittyneet. Päätökset perustuvat yhä enemmän laajoihin datapohjaisiin analyyseihin, ja tekoälyä käytetään laajasti. Kaikki tämä nojaa suoritusteholaskentaan, hän toteaa tiedotteessa.
Erityisesti startupeille laskentaresurssien saatavuus on muodostunut tuotekehityksen edellytykseksi. Ilman palveluita monet innovaatiot olisivat jääneet toteutumatta, tutkimus toteaa.
Tietosuvereniteetti myyntiargumenttina
Tutkimuksessa nousi esiin CSC:n turvalliset tietojenkäsittely-ympäristöt merkittävänä tekijänä yritysten päätöksissä. CSC:n toimitusjohtajan Kimmo Kosken mukaan suomalaisen infrastruktuurin ansiosta yritykset voivat luottaa siihen, ettei niiden omistusoikeudellinen data poistu maasta.
– Tietosuvereniteetin vahvistaminen yhdessä tehokkaan laskentakapasiteetin kanssa on keskeinen tekijä riippuvuuden vähentämisessä Euroopan ulkopuolisista digitaalisista palveluista, Koski pohtii osuvasti.
Tietosuvereniteettiargumentti on saanut jalansijaa koko Euroopassa, kun hallitukset ja yritykset arvioivat uudelleen riippuvuuttaan amerikkalaisista pilvipalveluista. LUMI:n ympärille rakennettu palvelukerros LUMI AI Factory on osa EU:n AI Continent -strategiaa, jonka tavoitteena on itsenäinen eurooppalainen tekoälykapasiteetti.
Kasvava kysyntä ja osaamisvaje
CSC:n laskentapalveluiden kaupallinen käyttö kaksinkertaistui vuonna 2025, ja organisaatio odottaa merkittävää lisäkasvua myös kuluvana vuonna. Tutkituista 15 yrityksestä kaikki yhtä lukuun ottamatta ennakoivat suurteholaskennan käyttönsä lisääntyvän lähitulevaisuudessa.
Tutkimus tunnisti kuitenkin osaamisvajeen yhtenä merkittävänä jarruttajana. Monissa yrityksissä riittämätön sisäinen osaaminen hidastaa suurteholaskennan käyttöönottoa. Sijoitetun pääoman tuottoa (engl. ROI, Return on Investment) koskevasta tutkimuksesta vastannut CSC:n johtaja Irina Kupiainen pitää räätälöityä asiantuntijatukea ja tiivistä yhteistyötä yritysten, CSC:n sekä eri tutkimuslaitosten välillä välttämättömänä.
– Tarvitaan laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten Suomi voi varmistaa riittävän toimialakohtaisen teknologisen kyvykkyyden tulevaisuutta varten, Kupiainen sanoo.
Suomen hybridilaskennan etu
Tutkimus nostaa esiin kyvykkyyden, joka erottaa Suomen useimmista muista maista. Perinteisen suurteholaskennan, tekoälyn ja kvanttilaskennan yhdistymisen yhdeksi kokonaisuudeksi.
LUMI:n datakeskus isännöi VTT:n kehittämiä kvanttitietokoneita, joten yritykset voivat kokeilla kvanttimenetelmiä tavanomaisen supertietokonelaskennan rinnalla. CSC:n mukaan Suomi on yksi harvoista maista, joissa tämä hybridilaskennan ympäristö on kaupallisten käyttäjien saatavilla.
Selvityksen tuloksia on kuitenkin luettava tutkimuksen asetelman valossa. Selvitys perustui 15 yrityksen ja organisaation edustajien syvähaastatteluihin, joten kyseessä on poikkeuksellisen pieni otos valikoidulta ryhmältä. Taloustutkimuksen Insight-johtaja Erna Icén myöntääkin, että analyysi sisältää haastatteluista ja CSC:n toimittamasta taustamateriaalista johdettuja ”oletuksia ja yleistyksiä”.
Lisäksi on huomioitava, että tutkimuksen tilaajana on CSC, jonka palvelut ovat tarkastelun kohteena. Päälöydöksen laaja vaihteluväli, 11–20-kertainen tuotto, heijastaa yritysten ja käyttötapausten eroja eikä yhtä tarkkaa lukua. Raportti ei myöskään nimeä osallistujayrityksiä tai erittele tuottoja toimialoittain tai yrityskoon mukaan.
