Tekoälytyökalut olivat jo osittain tuttuja kielenopetusalustan kehittäneelle ReactorEd:lle, kun se lähti FAIRin tuella selvittämään lisämahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen. Uusi AI-tutor syntyi onnistuneen yhteistyön pohjalta ja asiantuntijoiden tuki mahdollisti tehokkaan kehitystyön virheitä välttäen.
Teksti ja kuva: Eemeli Sarka, 8.6.2026
Ennen Finnish AI Regionin (FAIR) kanssa alkanutta yhteistyötä ReactorEd oli jo ottanut tekoälyn käyttöön kieltenopettajille suunnatulla online-alustallaan.
Tehtävägeneraattori osasi muuntaa minkä tahansa tekstin automaattisesti käännös- ja sanastotehtäviksi, ja ChatGPT-integraation kautta syntyi monivalintatehtäviä ja sanastoharjoituksia. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan yrityksessä alettiin kysyä, mitä muuta tekoälyllä voisi tehdä.
Yhteistyö FAIRin kanssa alkoi pop-up -tapahtumasta, jossa arvioitiin yrityksen digitaalista maturiteettia ja tekoälyvalmiuksia sekä keskusteltiin tarpeista ja mahdollisuuksista.
– Alkuvaiheessa FAIRin kanssa sparrattiin ideoita ja pohdittiin, mihin suuntaan lähteä. Päädyimme kehittämään koneptitodennusta (PoC) AI-tutorista, jolla pystyisimme automatisoimaan kielenopetuksen dialogitehtävät, ReactorEdin toimitusjohtaja Kari Savolainen kertoo.
Tavoitteena oli työkalu, jolla opettajat voivat luoda AI-tutoreita erilaisiin oppimistilanteisiin. Ne ovat eräänlaisia hahmoja, joiden kanssa opiskelija harjoittelee kieltä omien tavoitteidensa mukaisesti.
– AI-tutorin kanssa keskustelut voivat jatkua loputtomiin. Valmiiksi kirjoitettujen vuorosanojen sijaan voidaan simuloida vaikkapa työelämän asiakaspalvelutilanteita, Savolainen tarkentaa.
Kehitystyö lähti Savolaisen mukaan nopeasti käyntiin. FAIRin asiantuntijoiden kanssa luotiin selkeät tavoitteet konseptitodennukselle sekä määriteltiin asiantuntijoiden käytössä oleva tuntimäärä ja projektin aikataulu.
– Yhteistyö oli helppoa. Meidän ei tarvinnut firmana huolehtia siitä, meneekö kehitystyö eteenpäin, vaan pystyimme luottamaan siihen, että tavoitteet saavutetaan, hän kertoo.
Myös käytännön kehitystyö oli selkeää. Tiimi loi yhteisen Slack-kanavan yrityksen ja FAIRin asiantuntijoiden välille, jonka jälkeen sovittiin välietapit eri versioille ja samalla kokeiltiin rohkeasti uutta. Yritys pystyi teknisen työn sijaan keskittymään siihen, miltä työkalu näyttää ja miltä sen käyttö tuntuu.
Toimivan konseptitodennuksen jälkeen jatkokehitykseen ryhtyminen oli helppoa. Nyt AI-tutor on saatu testikäyttöön jo neljässä kunnassa, joissa tavoitettavien oppilaiden määrä on noin 1000–2000.
– Asiakkainamme olevien opettajien työ on opettaa. Heidän ei ole järkevää käyttää aikaansa siihen, että he luovat manuaalisesti ja mekaanisesti harjoitustehtäviä, jotka voisi automatisoida. Aika jää opettamiseen, Savolainen kertoo työkalun hyödyistä.
AI-tutorin kehittämisen lisäksi ReactorEd sai FAIRilta asiantuntijatukea myös toisen työkalun kanssa. Yritys oli kehittänyt tekoälypohjaisen testin kielitaidon osaamistason arviointiin, jota se pääsi kokeilemaan käytännössä Espoon kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa.
Arviointityökalu oli suunnattu jotain muuta kuin Suomea äidinkielenä puhuville työnhakijoille. Selaimessa toimiva työkalu arvioi työnhakijan kielitaitoa kirjoittamisen, lukemisen, puheen ja kuuntelun osalta. Parikymmentä minuuttia kestävän testin jälkeen työnhakija sai PDF-tiedoston tuloksista, joka antoi myös työllisyysvirkailijalle selkeän kuvan asiakkaan kielitaidosta.
– FAIRin asiantuntijoiden kanssa pystyimme pystyimme syventymään konseptiin ja sen selkeyttämiseen – olimmeko unohtaneet jotain tai mitä voisimme huomioida paremmin tulevaisuudessa, Savolainen kertoo.
Projektissa asiantuntijan kanssa sparraamisesta oli yritykselle hyötyä, vaikka tekninen kehitystyö suoritettiinkin muualla. Yritykselle arvokasta on myös se, että taustalla yhteistyökumppanina on FAIRin kaltainen asiantuntijaorganisaatio.
– Olen itse jo kymmenen vuotta lyönyt päätä seinään start-up -yrittäjänä uutta luodessa. FAIR on kytköksissä moneen suuntaan ja sen verkostoista voi olla merkittävä hyöty yritykselle. Lisäksi FAIRin brändi asiantuntijana voi myös tuoda tietynlaista uskottavuutta yhteistyöyrityksen hankkeille, Savolainen pohtii.
Kynnys tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen voi usein olla korkea, jos yrityksestä ei löydy valmiiksi riittävää osaamista. Ja vaikka tekoäly olisikin tuttu, niin asiantuntijan apu voi nopeuttaa uuden projektin aloittamista.
– Yrittäminen ja tällaisten ratkaisujen kehittäminen on usein trial & error -tyyppistä. Jos asiantuntijan avulla voi välttää erroreita ja tehdä enemmän trialeita, se nopeuttaa prosessia ja säästää resursseja, Savolainen toteaa.
– Yrityksen pitää myös olla valmis ottamaan vastaan palautetta, eikä omaa ideaa kannata pitää liian täydellisenä. Asiantuntija voi auttaa oivaltamaan, mikä tuotteessa on vialla tai miten asiat voisi tehdä paremmin, kunhan on valmis kuuntelemaan, hän jatkaa.
Savolaisen mukaan suurin hyöty FAIRin kanssa tehdystä yhteistyöstä syntyi siitä, kun pystyttiin tekemään oikeita ratkaisuja heti alusta alkaen.
– Saimme jo etukäteen varmuuden siitä, että ideasta voi saada toimivan työkalun. Lähdimme tekemään oikeita asioita ja pystyimme tekemään niitä tehokkaasti. Yksin olisimme ehkä tehneet jotain sinne päin, mutta nyt suunta oli alusta alkaen oikea, hän toteaa.