Ruotsalainen pilvipalveluyritys rakentaa tekoälydatakeskuksen Ouluun
GleSYS on sopinut suomalaisen kiinteistövarainhoitaja Trevianin kanssa Campus Oulu -datakeskusalueen rakentamisesta. Alueen laajentumiskapasiteetti on pitkällä tähtäimellä jopa 300 megawattia. Ensimmäisen vaiheen on määrä avautua syksyllä 2026. Hanke on osa kasvavaa kansainvälistä kiinnostusta Suomeen.
Teksti: Martti Asikainen, 9.6.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Ruotsalainen pilvi- ja konesaliyhtiö rakentaa suuren tekoälydatakeskusalueen Pohjois-Suomeen. Hanke kasvattaa kansainvälisten sijoittajien jo ennestään merkittävää kiinnostusta Suomen tietoliikenneinfrastruktuuria kohtaan.
GleSYS, jonka taustalla on eurooppalainen infrastruktuurirahasto Cube Infrastructure Managers, on sopinut helsinkiläisen Trevian Asset Managementin kanssa Campus Oulu -alueen kehittämisestä. Oulu on noin 200 000 asukkaan teknologiakaupunki Perämeren rannalla.
Ensimmäinen vaihe, jonka IT-kuorma on kahdeksan megawattia, on tarkoitus avata syksyllä 2026. Kampuksen pitkän aikavälin kapasiteettitavoite on 300 megawattia, mikä tekisi siitä yhden Pohjoismaiden suurimmista konesalialueista. Kauppahintaa ei julkistettu.
Laitos toimii alusta alkaen uusiutuvalla sähköllä ja hyödyntää nestejäähdytystä, joka soveltuu erityisen hyvin tekoälylaskennan tuottamaan voimakkaaseen lämpöön. Osapuolet neuvottelevat myös ylijäämälämmön ohjaamisesta Oulun kaukolämpöverkkoon.
Jalansija rakennettu yritysostoin
GleSYS toimii jo ennestään konesaleissa Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Oulussa. Porin ja Tampereen toimipisteet hankittiin lokakuussa 2025, kun yritys osti yksityistä hallittua pilveä tarjonneen Vernen.
Campus Oulu on kuitenkin tietoisempi kasvuaskel. Kyse on nimenomaan tekoälykuormia varten rakennetusta infrastruktuurista, eikä yritysostojen myötä kertyneen vanhan kapasiteetin hyödyntämisestä.
Investointi kertoo GleSYSin strategian muutoksesta, jossa se siirtyy olemassa olevan kapasiteetin kokoamisesta kilpailuun seuraavan sukupolven tekoälylaskennan kysynnästä.
– Campus Oulu antaa meille mahdollisuuden laajentaa toimintaamme uuden sukupolven tekoälyyn ja tehokkaaseen suoritinlaskentaan, sanoi GleSYSin toimitusjohtaja Glenn Johansson.
Hänen mukaansa hanke on suunniteltu vaiheittaiseen kasvuun, jolloin kapasiteetti laajenee asiakaskysynnän tahdissa ilman liian varhaisia isoja investointeja.
Miksi juuri Oulu?
Oulu valittiin sen vakiintuneen teknologia- ja tutkimusympäristönsä vuoksi. Oulussa toimii Oulun yliopisto, ja kaupungilla on pitkät siteet Nokian tietoliikennetutkimukseen. Myös GleSYSin oma toiminta kaupungissa antoi luontevan lähtökohdan.
Suomen energiarakenne on tehnyt maasta yhä houkuttelevamman kohteen konesalirakentajille. Suomi tuottaa sähköä ydin-, vesi- ja tuulivoimalla, mikä tarjoaa sekä toimitusvarmuuden että pienet hiilidioksidipäästöt. Pohjoinen ilmasto puolestaan alentaa palvelinten jäähdyttämiseen kuluvaa energiaa ja parantaa operaattoreiden seuraamia hyötysuhdelukuja.
Trevian Asset Managementin toimitusjohtaja Reima Södervall sanoi, että olemassa oleva infrastruktuuri, sähkön saatavuus ja joustava rakentamiskapasiteetti luovat yhdessä erittäin kilpailukykyisen alustan digitaalisen infrastruktuurin toimijoille, jotka etsivät pitkäaikaista kapasiteettia Pohjoismaista.
Trevian hallinnoi 1,2 miljardin euron omaisuuseriä ja on viime aikoina lisännyt voimakkaasti panostuksiaan konesaleihin, kun institutionaaliset sijoittajat ovat kasvattaneet digitaalisen infrastruktuurin osuutta sijoitussalkuissaan.
Osa laajempaa Suomi-ilmiötä
Campus Oulu on yksi useista merkittävistä konesalihankkeista, jotka on ilmoitettu Suomessa viime kuukausina. Helmikuussa Hongkongissa pörssilistattu 3 E Network Technology Group kertoi kehittävänsä Mikkelin toimipisteestään Pohjoismaiden tekoälylaskennan solmukohdan.
Google puolestaan on investoinut yhteensä yli 3,5 miljardia euroa Haminan konesaliin Suomen etelärannikolla, ja tekoälykysynnän kasvun myötä on ilmoitettu vielä miljardin euron laajennuksesta.
GleSYSin hanke erottuu kuitenkin joukosta eurooppalaisella omistusrakenteellaan aikana, jolloin digitaalinen omavaraisuus on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi ympäri maanosaa. Kysymys siitä, pitäisikö kriittinen laskentainfrastruktuuri pitää eurooppalaisen lainkäyttövallan alaisuudessa, on kasvattanut painoarvoaan vuonna 2026, ja GleSYS on korostanut pohjoismaista hallintomalliaan yhtenä kilpailuetunaan.
Lähtökohtaisesti 300 megawatin kokonaiskapasiteetti on syytä lukea pitkän aikavälin tavoitteena lähiajan sitoumuksen sijaan. Kampus avautuu vain kahdeksan megawatin kapasiteetilla, mikä on alle kolme prosenttia teoreettisesta maksimistaan.
Kasvu riippuu ankkuriasiakkaiden saamisesta sekä pohjoismaiseen tekoälylaskentaan kohdistuvasta kysynnästä. Se, saavutetaanko koskaan 300 megawatin kattoa, selviää todennäköisesti vuosien, ei kuukausien, kuluessa.
.
