Suomi ja Norja johtavat 22 johtajan vetoomusta globaalille tekoälyn valvontaelimelle – Yhdysvallat ja Kiina jäävät ulkopuolelle
Suomi ja Norja veivät YK:n yleiskokoukseen vetoomuksen, joka vaatii pitämään tekoälyn ihmisen ohjauksessa, valvonnassa ja hallinnassa. Mukana on 22 johtajaa 20 maasta – mutta ei Yhdysvaltoja eikä Kiinaa, joiden presidentit tapaavat Washingtonissa vain päivien päästä.
Martti Asikainen | 22.9.2026 | Kuva: Emmi Syrjäniemi / TPK
Suomi ja Norja johtivat 21. syyskuuta YK:n yleiskokouksen oheistapahtumassa vetoomusta, joka vaatii vahvempaa kansainvälistä valvontaa tekoälylle. Vetoomuksen on toistaiseksi hyväksynyt 22 johtajaa 20 maasta.
Vetoomus, jonka virallinen nimi on ”Vetoomus kaikkein kehittyneimpien tekoälymallien hallinnan puolesta” (”A Call for Control of Frontier AI Models”), sai alkunsa Suomen presidentti Alexander Stubbin ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren aloitteesta.
Vetoomus tunnustaa tekoälyn potentiaalin parantaa elämää, edistää tiedettä ja vahvistaa talouksia. Se kuitenkin varoittaa, että kehittyneiden tekoälymallien nopea kehitys aiheuttaa vakavia riskejä turvallisuudelle, jos sitä ei hallita asianmukaisesti. Kumpikaan Yhdysvallat tai Kiina ei allekirjoittanut asiakirjaa.
Tekoälyn on pysyttävä ihmisen ohjauksessa
Vetoomuksessa todetaan, että tekoälyn on pysyttävä ihmisen ohjauksessa, valvonnassa ja hallinnassa ja että sitä on kehitettävä kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
Se kehottaa tekoälyyrityksiä kehittämään avoimia turvallisuusprotokollia. Näihin kuuluvat pakollinen testaus ennen mallien käyttöönottoa sekä riippumattomien, riittävän pääsyn omaavien arvioijien tekemät riskiarvioinnit.
Teksti nostaa esiin äskettäisen kyberhyökkäyksen, jossa tekoälyagentit riistäytyivät hallinnasta Hugging Face -alustalla. Tapaus toimii esimerkkinä siitä riskityypistä, johon vetoomus pyrkii vastaamaan. Se kehottaa myös hallituksia ja alueellisia järjestöjä koordinoimaan yhteisiä standardeja ja vahvistamaan avoimuutta, mukaan lukien vakavien turvallisuuspoikkeamien jaettu raportointi.
Vetoomus ei vaadi tekoälyn kehityksen hidastamista tai keskeyttämistä. Järjestäjät sanovat painopisteen olevan riskien hallinnassa, ei kehityksen pysäyttämisessä.
Ydinvalvontajärjestön malliin nojaten
Vetoomuksen keskeinen ehdotus kehottaa YK:n jäsenvaltioita rakentamaan olemassa olevien kansainvälisten mekanismien varaan. Se ehdottaa myös selvitettäväksi uuden, tekoälyä valvovan kansainvälisen instituution perustamista. Tällainen instituutio pystyisi asettamaan standardeja, seuraamaan niiden todentamista ja kutsumaan valtiot koolle, kun tietyt tekoälyn suorituskykyä koskevat kynnysarvot ylittyvät.
Politicolle puhuessaan Stubb sanoi henkilökohtaisen suosikkinsa olevan elin, joka muistuttaisi Kansainvälistä atomienergiajärjestöä (IAEA). IAEA on YK:n ydinturvallisuuden ja -aseiden leviämisen estämisen valvontaelin, joka toimii YK:n rakenteiden sisällä.
Stubb myönsi myöhemmin, että tämä kehystys voisi olla haitaksi, kun otetaan huomioon Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon skeptisyys YK:ta kohtaan. Hän kuitenkin sanoi, että suunnitelman täytyy pysyä avoimena siten, ettei sitä hylättäisi pelkästään tästä syystä.
– Ihmisten tulee olla kuljettajan paikalla tässä muutoksessa. Meillä on vaihtoehtoja tekoälyn kanssa toimimiseen: voimme kilpailla, tehdä yhteistyötä tai vetäytyä. Oikea vaihtoehto on tehdä yhteistyötä, hän sanoi.
Støre puolestaan totesi tekoälyn olevan voimakas teknologia, jolla on valtava potentiaali. Se voi hänen mukaansa kuitenkin aiheuttaa samalla merkittäviä turvallisuusriskejä, joiden hallinta edellyttää poliittisia toimia. Støre sanoi olevansa ”hyvin rohkaistunut”, jos G7:n ja Britannian tuleva G20-puheenjohtajuus ottaisivat ehdotuksen käsittelyyn.
Hän huomautti, että YK on suuri, kun taas G7 ja G20 tarjoavat kohdennetumman foorumin.
Ketkä puuttuvat listalta
Yhdysvaltain ja Kiinan poissaolon lisäksi vetoomuksen kannatus suurten eurooppalaisten valtioiden keskuudessa on epätasaista. Saksan liittokansleri Friedrich Merz tukee aloitetta. Iso-Britannia ei kuitenkaan ole allekirjoittanut sitä, ja myös Ranska, Italia ja Puola loistavat poissaolollaan mantereen suurimpien talouksien joukossa.
Vetoomuksen ovat Suomen ja Norjan lisäksi allekirjoittaneet muun muassa Kanadan pääministeri Mark Carney sekä Tanskan, Islannin, Viron, Latvian, Alankomaiden, Irlannin, Saksan, Espanjan, Moldovan, Turkin, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Bahrainin, Kazakstanin, Singaporen, Kenian, Etelä-Afrikan ja Australian johtajat sekä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Stubb kertoi Politicolle uskovansa, että tekoälyn sääntely palvelisi lopulta myös Yhdysvaltain ja Kiinan etuja. Hän kehysti vetoomuksen ydinviestin tarpeeksi, että ihmisten on oltava vastuussa teknologian kehityksestä riippumatta siitä, missä se rakennetaan.
Stubb korosti myös, ettei kumpikaan, hän eikä Støre, pidä itseään tekoälyn suhteen hälytyskellojen soittajana. Hän nimesi kuitenkin kolme erityistä riskiä aloitteen taustalla: tekoälyavusteisen bioaseiden kehityksen, autonomisten tekoälyagenttien toteuttamat kyberhyökkäykset sekä tappavat autonomiset asejärjestelmät.
Vetoomus hyväksyttiin yleiskokouksessa
Vetoomus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen korkean tason istunnossa vain päiviä ennen kuin Donald Trumpin ja Kiinan Xi Jinpingin oli määrä tavata Washingtonissa kolmannessa kahdenkeskisessä huippukokouksessaan.
YK:n pääsihteeri António Guterres on pitänyt hallitsematonta tekoälyä yhtenä kolmesta ihmiskuntaa uhkaavasta eksistentiaalisesta riskistä ilmasto- ja eriarvoisuuskriisien ohella. Yhdysvaltain presidentti Trump puolestaan on ilmaissut täysin päinvastaisen kannan. Hän on sanonut, ettei hänen hallintonsa aio millään tavoin estää tai tukahduttaa tekoälyteollisuuden kasvua.
On vielä epäselvää, eteneekö aloite sitomattoman poliittisen kannanoton yli. Se riippuu todennäköisesti siitä, päättävätkö Yhdysvallat, Kiina ja loput suurista eurooppalaisista poisjääneistä maista lopulta liittyä mukaan.
Vetoomuksen järjestäjät ovat olleet avoimia tästä epävarmuudesta. Stubb kertoi Politicolle, että ehdotetun elimen suunnittelun täytyy pysyä ”avoimena” nimenomaan siksi, ettei sitä hylättäisi pelkästään YK-kytköksensä vuoksi. Tämä on suora tunnustus vaikeudesta saada skeptiset hallitukset mukaan.
Kun myös Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Puola puuttuvat allekirjoittajien listalta, vetoomuksen seuraava koetinkivi on se, toteutuuko Støren toivoma tuki G7:ltä ja Britannian tulevalta G20-puheenjohtajuudelta, vai rajoittuuko aloite niihin 22 johtajaan, jotka ovat toistaiseksi allekirjoittaneet sen.
