Datakeskukset ovat muutakin kuin säilytyspaikka kissakuville – kyse on tulevaisuuden perusinfrasta
Googlen investointipäätöksen myötä datakeskuksista on tullut yksi Suomen puhutuimmista aiheista. Silti harva tietää, mitä niiden sisällä oikeasti tapahtuu. Datakeskukset eivät ole vain kissakuvien varastoja vaan laskentatehoa, ja juuri siksi ne voivat olla Suomelle vuosikymmenen mahdollisuus.
Martti Asikainen | 2.10.2026 | Kuva on luotu tekoälyllä
Datakeskukset ovat muuttuneet kuumaksi perunaksi niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Pohjolassa epäillään niiden hyödyllisyyttä ja vaikutusta talouteen (Tolkki 2026), kun taas Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmaissut toistuvasti pettymyksensä sille, että datakeskukset karkaavat kaukomaille (Immonen 2026). Keskustelu on käynyt ylikierroksilla varsinkin sen jälkeen, kun teknologiajätti Google ilmoitti päätöksestään investoida Suomen datakeskushankkeisiin yli 13 miljardia euroa (Koley 2026).
Keskusteluun datakeskuksista liittyy valtavasti väärinkäsityksiä. Monet eivät oikeastaan edes tiedä, mitä datakeskukset ovat ja mitä ne tekevät. Puheissa datakeskukset kuulostavat jättimäisiltä harmailta laatikoilta, joihin säilötään kissakuvia ja tekoälyllä tehtyä aikuisviihdettä kuin vanhalle HDD-levylle konsanaan. Todellisuudessa ne ovat ennen kaikkea laskentatehoa. Ja laskentateho puolestaan on 2020-luvun raaka-aine samalla tavalla kuin teräs, sähkö ja öljy aikanaan – ja ovat yhä.
Euroopan unioni (EU) on ilmoittanut pyrkivänsä kolminkertaistamaan datakeskuskapasiteettinsa seuraavien 5–7 vuoden aikana, jotta se kykenisi vastaamaan kasvavaan laskentatarpeeseen ja vähentäisi riippuvuutta EU:n ulkopuolisesta teknologiasta (Euroopan komissio 2025; 2026). Toisin sanoen kyse ei ole enää siitä, rakennetaanko Eurooppaan datakeskuksia, vaan pikemminkin siitä, minne ne rakennetaan.
Raaka-aineena sähkö
Pelkistetysti ilmaisten datakeskus on tehdas, jonka raaka-aine on sähkö ja tuote on laskentaa. Sen sisällä on tuhansia palvelimia ja yhä enemmän grafiikkasuorittimia, jotka ratkaisevat erilaisia laskutehtäviä vuorokauden ympäri. Toimiakseen luotettavasti datakeskus tarvitsee ennen kaikkea paljon ja varmaa sähköä. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan tyypillinen tekoälydatakeskus kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin 100 000 kotitaloutta, eikä se voi pysähtyä hetkeksikään (IEA 2025). Suurimmat rakenteilla olevat kuluttavat sähköä jopa kaksikymmenkertaisesti.
Koska kaikki sähkö muuttuu lopulta lämmöksi eikä laskenta varastoi energiaa mihinkään, keskus tarvitsee myös tehokkaan jäähdytyksen. Tavallisesti lämpö kerätään palvelimilta suljetulla kierrolla, jossa vesi tai vesi-glykoliseos virtaa putkistoissa joko suoraan palvelimien läpi tai ilmastointilaitteiden kautta. Lämpö on kuitenkin saatava ulos rakennuksesta, ja tämä onnistuu usein vapaajäähdytyksellä, jossa hyödynnetään viileää ulkoilmaa ja luonnonvettä. Esimerkiksi Googlen Haminan datakeskus jäähdytetään Suomenlahden merivedellä (Tropin 2018).
Lämpimämmissä maissa käytetään paljon haihdutusjäähdytystä, jossa osa vedestä haihtuu jäähdytystornien kautta ilmakehään. Se on tehokasta, mutta kuluttaa runsaasti vettä. Tekoälyn myötä yleistyvät myös suora nestejäähdytys ja upotusjäähdytys, koska tehokkaimmat palvelimet tuottavat niin paljon lämpöä, ettei ilma enää riitä sen poistamiseen. Parhaimmillaan lämpöä ei kuitenkaan päästetä harakoille, vaan se ohjataan kaukolämpöverkkoon lämmittämään koteja (Wahlroos ym. 2017).
Lisäksi tarvitaan nopeat kuituyhteydet ja merikaapelit, jotka yhdistävät datakeskuksen muuhun maailmaan, sekä vakaa toimintaympäristö, jossa lainsäädäntö on ennustettavaa ja työvoima osaavaa. Suomella on kaikki nämä käsissään. Viileä ilmasto, vakaa sähköverkko, hyvät yhteydet ja luotettava yhteiskunta tekevät meistä yhden Euroopan houkuttelevimmista sijoituspaikoista datakeskuksille, mikä näkyy myös lisääntyvinä hankkeina (Kokko 2026).
Arjen näkymätön moottori
Kissakuvat ovat pieni murto-osa siitä, mitä datakeskuksissa tapahtuu. Lähes koko arkemme kulkee jonkin datakeskuksen kautta, vaikka emme noteeraa sitä juuri lainkaan. Jokainen korttimaksu ja tilisiirto käsitellään palvelimilla, samoin potilastiedot, röntgenkuvat ja verotus. Kun varaat lääkäriajan, tarkistat bussin aikataulun tai haet reseptilääkkeen apteekista, niin taustalla jossain pyörii datakeskus.
Teollisuus ohjaa niiden avulla tuotantoaan, simuloi tuotteitaan ja suunnittelee logistiikkaansa. Paperikoneiden, terästehtaiden ja satamanostureiden anturit tuottavat jatkuvasti dataa, jonka perusteella prosesseja säädetään lähes reaaliajassa. Myös uudet tuotteet suunnitellaan ja testataan yhä useammin ensin virtuaalisesti, mikä säästää valtavasti aikaa ja materiaalia. Ilman laskentatehoa suomalainen vientiteollisuus ei pysyisi kansainvälisessä kilpailussa mukana.
Tieteelle laskentateho on elinehto. Kajaanissa toimiva LUMI-supertietokone laskee ilmastomalleja, lääketutkimusta ja materiaalitiedettä koko Euroopalle. Sen avulla ennustetaan sään ääri-ilmiöitä, mallinnetaan proteiinien rakenteita uusia lääkkeitä varten ja etsitään materiaaleja tulevaisuuden akkuihin. Laskelmat, jotka tavallisella tietokoneella veisivät vuosia, valmistuvat siellä murto-osassa siitä ajasta.
Suurin kasvu tulee kuitenkin tekoälystä. Kielimallin kouluttaminen vaatii tuhansia grafiikkasuorittimia, jotka laskevat yhtäjaksoisesti viikkoja tai jopa kuukausia. Koulutus on silti vasta alkua, sillä jokainen tekoälylle esitetty kysymys vaatii sekin laskentaa. Kun tekoäly arkipäiväistyy asiakaspalvelussa, ohjelmistokehityksessä, terveydenhuollossa ja julkishallinnossa, laskentatehon tarve kasvaa moninkertaiseksi.
Toisin sanoen, kun datakeskus pysähtyy, pysähtyy paljon muutakin kuin Netflix. Esimerkiksi laskujen maksaminen, kauppojen kassat ja sairaaloiden järjestelmät lakkaavat toimimasta. Siksi datakeskuksia kutsutaan kriittiseksi infrastruktuuriksi (EU 2022/2557; EU 022/2555). Ne ovat kuin nykyajan vesi- ja sähkölaitokset, joita kukaan ei huomaa niin kauan kuin kaikki toimii suunnitelmien mukaan.
Betonilaatikosta ekosysteemiksi
Datakeskus itsessään ei työllistä valmistuttuaan kovinkaan montaa ihmistä. Arvo syntyy siitä, mitä sen ympärille kasvaa. Suomen kohdalla kehityksen voi ennustaa etenevän aaltoina. Ensimmäisenä tulevat tekoälytehtaat ja itse datakeskukset. Suomessa tämä on jo käynnissä. Google on toiminut Haminassa vanhan paperitehtaan tiloissa vuosia, Microsoft rakentaa pääkaupunkiseudulle, ja Kajaaniin on syntynyt eurooppalainen tekoälytehdas LUMI-supertietokoneen ympärille (CSC 2026). Rakennusvaihe työllistää tuhansia ihmisiä sekä suoraan että välillisesti, ja sähkö-, kuitu- ja jäähdytysurakat jakautuvat laajalle.
Rakennusvaiheen jälkeen syntyy ekosysteemi. Kun laskentatehoa on lähellä, sen ympärille hakeutuu datan välittäjiä eli data brokereita, ohjelmistotaloja, tekoälystartupeja ja kyberturvallisuusyrityksiä sekä huolto- ja ylläpitopalveluja. Monessa sovelluksessa viive ratkaisee, minkä vuoksi kehittäjät saattavat haluta toimitiloja keskusten läheisyyteen. Näin datakeskuksesta voi kasvaa veturi, joka vetää perässään uutta osaamista ja työpaikkoja.
Kolmannessa vaiheessa laskennan lähelle siirtyy häiriöherkkiä toimintoja. Kun yritykset ja organisaatiot haluavat varmistaa toimintansa kaikissa oloissa, ne perustavat etätoimistoja ja varmistuskeskuksia esimerkiksi Kajaaniin, Lappeenrantaan ja Haminaan. Se tuo korkean osaamisen työpaikkoja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Samalla kasvukeskusten ulkopuoliset kaupungit saavat uusia veronmaksajia, elinvoimaa palveluihinsa ja nuorille syyn jäädä tai palata kotiseudulleen (esim. Alvarez ym. 2026).
Kaiken tämän lisäksi datakeskukset tuottavat lämpöä, joka voidaan ohjata kaukolämpöverkkoon. Google antaa Haminalle datakeskuksensa hukkalämmön lähes ilmaiseksi ja lämmittää tätä nykyä lähes koko kaupunkia (Schönberg 2025). Myös Kajaani supertietokone LUMI ja Mäntsälässä sijaitseva Nebiuksen datakeskus lämmittävät jo tuhansia paikallisia koteja ja ovat osaltaan laskeneet myös kaukolämmön kustannuksia asiakkaille (CSC 2026; Jetzinger 2025; Huuhtanen 2025). Pääkaupunkiseudulla Microsoftin keskusten lämmöllä on tarkoitus lämmittää kymmeniätuhansia koteja (Microsoft 2022). Suomen kaltaisessa kylmässä maassa tämä on kilpailuetu.
Tuulella ei tekoälyä pyöritetä
Datakeskuksista puhuttaessa on silti pakko mennä myös asian ytimeen eli sähköön. Keskukset tarvitsevat sähköä tasaisesti joka tunti ja joka päivä. Monet pitävät tuulivoimaa suomalaisena menestystarinana, ja osaltaan se tuottaakin halpaa ja vihreää sähköä, mutta datakeskusten kohdalla ongelmaksi muodostuvat talvet. Trendit osoittavat, että tuulivoiman tuotanto laskee juuri silloin, kun kulutus on suurinta (Horppu 2026; Rouhiainen 2024).
Datakeskukset eivät voi jäädä odottamaan, että tuuli yltyy pakkasjakson päätteeksi. Jos samaan verkkoon on yhtä aikaa kytketty satoja megawatteja datakeskuksia, niin tarvitaan runsaasti säätövoimaa, joka ei voi olla säästä riippuvainen (Fingrid 2026; Pantzar 2024). Fossiiliset polttoaineet eivät ole enää vaihtoehto, joten Suomi tarvitsee uutta ydinvoimaa. Olkiluoto 3 on jo osoittanut, mitä yksikin reaktori voi tehdä Suomen sähköomavaraisuudelle. Nyt tarvitaan pari lisää – mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Hallituksen pitäisi laittaa rattaat pyörimään: pikakaista luvitukselle, selkeä kanta pienreaktoreihin ja kantaverkon vahvistaminen. Ydinvoimalan rakentaminen kestää vuosia, joten päätökset tehdään nyt tai kilpailuetu valuu muualle. Datakeskusbuumi on Suomelle sukupolven mahdollisuus, mutta vain jos se toteutetaan oikein. Se tuo investointeja, työpaikkoja maakuntiin ja Pohjolassa kaivattua lämpöä koteihin.
Mutta mikään tästä ei toteudu itsestään. Tarvitaan sähköä, ja sitä tarvitaan paljon ja varmasti. Pallo on nyt ennen kaikkea päättäjillä. Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa, vahvemman kantaverkon ja selkeän viestin siitä, että haluamme olla laskentatehon suurvalta. Kissakuvia pyörii varmasti jatkossakin, mutta samaan aikaan niiden takana rakentuu jotain paljon isompaa. Niin isoa, että sitä on vaikea käsittää.
Kirjoittaja
Lähteet
Alvarez, F. E., Argente, D., Chow, J. & Van Patten, D. (2026). Data Centers and Local Economies in the Age of AI: A Shift–Share Approach. Working Paper 35194. National Bureau of Economic Research.
CSC. (2026, syyskuu 10.). LUMI AI Factory advances toward Europe’s first superconducting quantum computer with logical qubits. CSC. Viitattu 18. syyskuuta 2026.
Euroopan komissio. (2025). Tekoälyn maanosa -toimintasuunnitelma: EU johtoasemaan tekoälyn alalla. Euroopan komissio.
Euroopan komissio. (2026, syyskuu 21.). Datakeskuksista energiatehokkaampia EU:n uuden luokitusjärjestelmän avulla. Euroopan komissio. Viitattu 23. syyskuuta 2026.
Fingrid. (2026, elokuu 18.). Sähkönkulutus on kääntymässä voimakkaaseen kasvuun – rinnalle tarvitaan lisää säätövoimaa. Fingrid. Viitattu 15. syyskuuta 2026.
Huuhtanen, P. (2025, maaliskuu 14.). Lämmittävätkö Mäntsälän datakeskukset jatkossa myös naapurikuntia? – ”Kyseessä on merkittävä hanke”. Keski-Uusimaa. Viitattu 18. syyskuuta 2026.
Immonen, J. (2026, syyskuu 30.). Trump mainitsi Suomen jälleen – kahdesti. Ilta-Sanomat. Viitattu 30. syyskuuta 2026.
International Energy Agency (IEA). (2025). Energy and AI: Executive summary. IEA. Viitattu 20. syyskuuta 2026.
Jetzinger, J. (2025, tammikuu 22.). Mäntsälässä hyrrää pian yksi maailman tehokkaimmista datakeskuksista. Mäntsälän kunta. Viitattu 18. syyskuuta 2026.
Kokko, M. (2026, elokuu 2.). Suomeen datakeskuksia ennätysvauhtia: Lähes 100 suunnitteilla. Ilta-Sanomat. Viitattu 24. syyskuuta 2026.
Koley, B. (2026, syyskuu 9.). Google deepens its commitment to Finland with a €13 billion investment in AI infrastructure. Google. Alphabet.
Microsoft. (2022, maaliskuu 17.) Microsoft ja Fortum yhteistyöhön – Microsoft rakentaa Suomeen datakeskusalueen, joka tuottaa päästötöntä kaukolämpöä Fortumin asiakkaille pääkaupunkiseudulla. Microsoft News Center.
Pantzar, M. (2024, maaliskuu 26.). Erikoinen ennätys: Suomen tuulivoimalat kuluttavat sähköä eivätkä tuota mitään. Yle Uutiset. Viitattu 17. syyskuuta 2026.
Rouhiainen, V. (2024, syyskuu 2.). Kotitalouksien suora sähkön kulutus on laskussa – mikroaineistot syventävät tietoja asumisen lämmitystavoista. Tilastokeskus. Viitattu 18. syyskuuta 2026.
Schönberg, K. (2025, elokuu 19.). Googlen datakeskuksen hukkalämpö lämmittää kohta lähes koko Haminan kaupungin. Yle Uutiset. Viitattu 18. syyskuuta 2026.
Tolkki, K. (2026, syyskuu 16.). Suomalaiset heräilevät vastustamaan datakeskuksia, Yhdysvalloissa niitä ei haluta omalle takapihalle. Yle Uutiset. Viitattu 20. syyskuuta 2026.
Tropin, K. (2018, kesäkuu 18.). GCP arrives in the Nordics with a new region in Finland. Google Cloud. Google.
Wahlroos, M., Pärssinen, M., Manner, J. & Syri, S. (2017). Utilizing data center waste heat in district heating – Impacts on energy efficiency and prospects for low-temperature district heating networks. Energy, 140, 1228–1238.
