Vain joka viides suuryritys hakee tekoälystä ensisijaisesti kasvua, kertoo OP Pohjolan tutkimus

OP Pohjolan Yrityspulssi-tutkimuksen mukaan vain 22 % vähintään 200 miljoonan euron liikevaihdon suomalaisyrityksistä painottaa tekoälyssä liiketoiminnan kasvua sisäisen tehostamisen sijaan. Joka kolmannessa yrityksessä tekoälyinvestointeja ohjaa varovaisuus mahdollisuuksien tavoittelun sijaan.

Martti Asikainen | 3.10.2026 | Kuva: OP Pohjola

Katja Keitaanniemi toimitusjohtaja, OP Yrityspankki. Kuva: OP Pohjola

OP Pohjolan Yrityspulssi-tutkimukseen vastasi 100 suomalaista yritystä, joiden liikevaihto oli vähintään 200 miljoonaa euroa. Vastanneista puolet ei tavoittele tekoälyllä niinkään liiketoiminnan kasvua. Kasvua sisäisen tehostamisen sijaan painottaa 22 prosenttia, ja 28 prosenttia ei ottanut kantaa puolesta tai vastaan.

Joka kolmannen vastaajayrityksen mukaan tekoälyinvestointeja ohjaa pikemminkin varovaisuus kuin mahdollisuuksien tavoittelu. Eri mieltä väitteen kanssa oli 45 prosenttia, ja 21 prosenttia ei ottanut kantaa. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus puhelinhaastatteluina touko-kesäkuussa 2026.

"Nyt ei voi jäädä asemalle"

OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi pitää kiinnostavana, että suhteellisen suuri osa vastaajista ei ota kantaa siihen, mitä tekoälyllä tavoitellaan tai mikä heidän päätöksiään ohjaa.

– Yritykset tietävät, että olemme nopeasti liikkuvan junan kyydissä ja että nyt ei voi jäädä asemalle, hän sanoo.

Keitaanniemen mukaan kasvun ja innovaatioiden kannalta olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää pysähtyä miettimään strategiaa ja varmistaa, että tekoälyinvestoinnit vievät oikeaan suuntaan.

Eurostatin mukaan 38 prosenttia vähintään kymmenen hengen suomalaisyrityksistä käytti tekoälyä vuonna 2025. Osuus on EU:n toiseksi suurin Tanskan jälkeen.

Keitaanniemi muistuttaa, että useammassa vertailussa suomalaisyritysten on todettu tavoittelevan kasvua kansainvälisiä verrokkejaan varovaisemmin. Hänen mukaansa sama näkyy nyt myös tekoälyn käytössä.

– Suomi kuuluu tekoälyn käytössä Euroopan kärkeen, mutta se ei vielä tarkoita, että voittaisimme tekoälykilpailun. Jos tyydymme ajattelemaan liian pienesti ja lisäämme aina vain uuden hevosen valjakkoon, meiltä jää todennäköisesti auto keksimättä, Keitaanniemi pohtii.

Mittaaminen on harvalla hallussa

Suomalaisyritykset käyttävät tekoälyä laajasti, mutta vain 15 prosenttia Yrityspulssiin vastanneista kertoi pystyvänsä mittaamaan luotettavasti sen vaikutuksia liiketoiminnan tuloksiin. Lähes puolet eli 48 prosenttia uskoo kuitenkin tietävänsä, millaista liiketoiminta-arvoa yritys tekoälyltä hakee.

Tulokset ovat linjassa OP Pohjolan ja Accenturen aiemmin tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen kanssa. Siinä 71 prosenttia johtajista kertoi organisaationsa keskittyvän tekoälyssä tehokkuushyötyihin.

Vain 11 prosenttia käytti tekoälyä selkeällä strategisella otteella, ja 70 prosenttia ei raportoinut tekoälyn tuoneen mitattavaa liikevaihtovaikutusta. Silti 38 prosenttia arvioi kasvattavansa tekoälyinvestointejaan vähintään neljänneksellä seuraavan kahden vuoden aikana.

– Tekoälykilpailussa ei ratkaise se, kuinka moni työntekijä käyttää tekoälyavustajaa. Ratkaisevaa on, missä syntyvät seuraavat vientituotteet, immateriaalioikeudet ja liiketoimintamallit. Jos Suomi jää vain muiden kehittämän teknologian käyttäjäksi, suurin arvonlisä voi syntyä muualla, Keitaanniemi sanoo.

White logo of Finnish AI Region (FAIR EDIH). In is written FAIR - FINNISH AI REGION, EDIH
Euroopan unionin osarahoittama logo

Finnish AI Region
2022-2028.
Medialle