Joka kolmas pohjoismainen terveydenhuollon tekoälyhanke on jo arjessa käytössä
Nordic AI Health Map on ensimmäinen laaja pohjoismainen kartoitus terveydenhuollon tekoälyhankkeista. Kartoituksen mukaan noin kolmannes yli 800 hankkeesta on jo säännöllisessä käytössä. Tekoälyä hyödynnetään laajasti aina hallinnollisesta tuesta ennaltaehkäisevään hoitoon.
Martti Asikainen | 3.10.2026 | Kuva: DC Studio / Adobe Stock Photos
New Nordics AI -hanke on julkaissut keväällä 2026 tehdyn kartoituksen tulokset.
Kartoitus kattaa yli 800 tekoälyhanketta Ruotsin, Norjan, Tanskan, Suomen ja Islannin julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Hankkeet on luokiteltu kahdeksaan käyttötarkoitukseen ja kolmeen kehitysvaiheeseen, jotka ovat konsepti, pilotti ja tuotantokäyttö.
Kartoitusta tuki Pohjoismaiden ministerineuvoston eHealth-ryhmä, ja kussakin maassa tiedonkeruuta koordinoivat kansalliset tahot. Suomessa tiedot keräsivät hyvinvointialueet kansallisen SOTE-ekosysteemin kautta, ja työtä johtivat sosiaali- ja terveysministeriö sekä UNA.
Tanskassa koordinoinnista vastasivat Danish Regions ja CAI-X, ja Ruotsissa AI Sweden yhdessä Swedish eHealth Agencyn kanssa.
Kliininen hoito ja diagnostiikka kärjessä
Pohjoismaissa tekoälyä hyödynnetään eniten kliinisessä hoidossa ja diagnostiikassa. Samalla alueella on myös eniten täysin käyttöönotettuja ratkaisuja. Toiseksi suurin käyttöalue on henkilöstön hallinnollinen tuki.
Käytännössä tekoäly esimerkiksi tunnistaa puhetta, mikä vapauttaa ammattilaisten aikaa. Lisäksi se analysoi kuvia ja tukee näin radiologeja useissa toimipisteissä. Automaattinen seuranta puolestaan vähentää rutiinityötä.
Painotukset vaihtelevat maittain. Suomessa tekoälyä käytetään eniten henkilöstön hallinnolliseen tukeen, kun taas Tanskassa korostuvat ennaltaehkäisevän hoidon ratkaisut.
Erot kertovat siitä, että maat hakevat tekoälystä ratkaisuja osin eri tarpeisiin. Toisaalta samalla se myös paljastaa, että merkittävä osa hankkeista on yhä pilotti- tai konseptivaiheessa.
Tavoitteena yhteinen oppiminen
Hanketta johti AI Swedenin strategisti Lorna Bartram. Hänen mukaansa kartoitus osoittaa konkreettisesti, että tekoälystä on tullut toimiva osa pohjoismaista terveydenhuoltoa.
– Tekoäly ei ole terveydenhuollossa enää pelkkä mahdollisuus tai tulevaisuuden visio. Merkittävä osa kartoittamistamme ratkaisuista on jo päivittäisessä käytössä. Nyt on tärkeää löytää keinot tuoda toimivat ratkaisut kaikkien saataville ja tunnistaa sovellukset, jotka tuottavat aidosti arvoa, hän sanoo.
New Nordics AI -hallituksen jäsen Cecilia Leveaux korosti yhteisen kokonaiskuvan merkitystä. Sen avulla toimivia ratkaisuja voidaan nostaa esiin ja levittää nopeammin koko alueelle.
Pohjoismaiden ministerineuvoston eHealth-ryhmän puheenjohtaja Annemieke Ålenius puolestaan näkee tiiviimmässä yhteistyössä merkittävää potentiaalia. Hänen mukaansa yhteistyöstä on hyötyä erityisesti uuden lainsäädännön toimeenpanossa, kuten eurooppalaisen terveystietoalueen (EHDS) ja tekoälyasetuksen käyttöönotossa.
Kartoitus on ensimmäinen versio, ja sitä päivitetään ja laajennetaan vuoden aikana. Karttaa voi tutkia vapaasti New Nordics AI:n verkkosivuilla.
