Saunaa, hiljaisuutta ja konesaleja – maailman pilviyhtiöt nyt haluavat Suomeen
Suomesta on hiljakseen tullut yksi Euroopan nopeimmin kasvavista datakeskusmarkkinoista. DC Byten tuore analyysi kertoo, miksi hyperscalerit jonottavat Suomeen, ja miksi yksi hallituksen päätös voi muuttaa kaiken.
Teksti: Martti Asikainen, 22.5.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Suomi ei enää ole sivumerkintä eurooppalaisessa datakeskuskeskustelussa. DC Byten uuden analyysin mukaan maan yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti (CAGR) IT-kuormassa ylitti 70 prosenttia vuosien 2020 ja 2025 välillä, mikä tekee siitä Euroopan toiseksi nopeimmin kasvavan markkinan. Microsoft, Nscale ja DayOne kuuluvat jo hankkeisiin sitoutuneisiin operaattoreihin, ja tuhansia lisämegawatteja on valmisteilla.
Syytkin ovat selkeät. Suomi tarjoaa edullista ja puhdasta energiaa – maan yhtenäinen hinta-alue on kilpailukykyisin Pohjoismaissa Pohjois-Norjaa lukuun ottamatta – ja 95 prosenttia energiakoostumuksesta on peräisin CO₂-vapaista lähteistä.
Kansallinen kantaverkkoyhtiö Fingrid priorisoi aktiivisesti datakeskusten verkkoon liittämistä ja tarjoaa selkeät liittymistakuut. Tämä erottaa Suomen selvästi Dublinista ja Amsterdamista, joissa vuosia kestävät verkkojonot ovat pysäyttäneet rakentamisen.
Käytöstä poistetut teollisuusalueet, niin sanotut brownfield -alueet, ovat helposti saatavilla muun muassa Kajaanissa, Kemissä ja Mäntsälässä, ja valtion energiayhtiö Fortum on ottanut aktiivisen roolin niiden markkinoinnissa ulkomaisille operaattoreille.
Hukkalämpöä ja globaalia kiinnostusta
Energian hinta ei ole ainoa etu. Suomi on nousemassa johtavaan asemaan myös hukkalämmön hyötykäytössä. Pohjoismaisena kaukolämmön suurimpana tuottajana maa muuttaa suljettujen sellu- ja paperitehtaiden hukkaenergian paikallisyhteisöjen puhtaaksi lämmöksi.
Toimintamallia on sittemmin sovellettu Googlen Haminan kampuksella, atNorthin FIN04-konesalissa, Kajaanin LUMI-supertietokoneessa ja Novagenin Voikkaan datakeskuksessa. EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukentaessa hukkalämpöraportoinnin vaatimuksia tästä toimintahistoriasta on muodostumassa merkittävä kilpailuetu.
Markkinoiden vetovoima on myös poikkeuksellisen laaja-alainen. Toisin kuin Ruotsi ja Tanska, joita DC Byte kuvaa yhdysvaltalaisten hyperscaler-toimijoiden kysynnällä kyllästetyiksi, Suomi on herättänyt huomattavaa kiinnostusta Aasian ja Tyynenmeren alueen (APAC) operaattoreissa – mukaan lukien kiinalaiset pilvi- ja tekoälytoimijat.
Heitä houkuttelee Suomen asema tietoliikenneyhteyksien solmukohtana Pohjois-Euroopan ja Aasian välillä.
Yksi verouudistus voi jäädyttää kasvun
Suurin välitön uhka on Suomen sähköverojärjestelmään suunniteltu muutos. Hallitus harkitsee datakeskusten veroetuuden poistamista kokonaan, minkä DC Byte arvioi kasvattavan verotaakkaa noin 45-kertaiseksi.
Raportti nostaa Ruotsin varoittavaksi esimerkiksi: Microsoftin ja AWS:n varhaisten investointien jälkeen Ruotsi lakkautti omat kannustimensa, ja markkinakasvu tasaantui pian sen jälkeen.
Myös lupaprosessit huolettavat. Toisin kuin Norjassa ja Ruotsissa, datakeskusten sähköverkkoon liittäminen edellyttää Suomessa tuomioistuimen myöntämiä rakennuslupia, mikä voi viedä jopa kolme vuotta.
Lisäksi markkinoiden tietoliikenneyhteydet nojaavat vahvasti C-Lion1-merikaapeliin – 1 200 kilometriä pitkään Suomea ja Saksaa yhdistävään yhteyteen, jonka varassa on yhteensä 650 megawatin kapasiteetin kattavia datakeskuksia. Kun kaapeli katkesi marraskuussa 2024, seurauksena oli lyhytaikainen kapasiteettipula – muistutus siitä, kuinka nopeasti infrastruktuurihaavoittuvuudet voivat konkretisoitua.
Koska 84 prosenttia Suomen kapasiteetista on edelleen varhaisessa kehitysvaiheessa, hankeputki on lupaava mutta hauras. Se, toteutuuko potentiaali, riippuu pitkälti päätöksistä, joita Helsingissä tehdään juuri nyt.
