Suomi sammuttaa viimeiset analogiset lankapuhelut – 140 vuoden kuparikaapeliaika päättyy
Teleoperaattori Elisa, joka ylläpiti valtakunnallista kupariverkkoa, juhlisti siirtymää suoralla puhelulla toimitusjohtajansa ja Suomen liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtajan välillä. Muutama tuhat liittymää on yhä käytössä pienempien paikallisoperaattoreiden kautta.
Teksti: Martti Asikainen, 8.7.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Suomen valtakunnallinen kupariverkko välitti viimeisen kaupallisen puhelunsa tiistaina 30. kesäkuuta. Tämä puhelu lähestulkoon lopetti 140 vuotta vanhan puhelintekniikan käytön.
Elisan toimitusjohtaja Topi Manner nosti luurin Lontoosta ja soitti Helsingin Puhelinmuseoon, jossa puheluun vastasi Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki.
Manner totesi lomamatkalta soittaessaan: ”Aika historiallisesta puhelusta on kyse.” Yle välitti keskustelun suorana lähetyksenä, jossa paikalla olivat toimittaja Ulla Malminen ja kuvaaja Jorma Vihtonen.
Pitkä pudotus käyttäjissä
Lankapuhelinten käyttö oli huipussaan 1990-luvulla, jolloin Suomessa oli 2,85 miljoonaa kiinteää liittymää. Ylen omiin tietoihin viitaten vuoden 2025 loppuun mennessä määrä oli pudonnut 47 000:een, joista noin kolmasosa oli kotitalouksien liittymiä. Lasku kiihtyi 2000-luvun alussa, kun matkapuhelimet yleistyivät.
Elisa on viimeinen kolmesta Suomen suuresta teleoperaattorista, joka luopuu valtakunnallisesta kupariverkosta. Telia sulki oman lankaverkkonsa jo 2019, ja DNA sulki viimeisen keskuksensa eteläisessä Lahdessa tammikuussa. Euronewsin mukaan Elisa kertoi tammikuussa, että enää ”muutama tuhat” pelkkää lankapuhelinliittymää oli aktiivisena, eikä uusia ollut myyty vuosiin.
Traficomin johtava asiantuntija Martin Andersson kertoi Ylelle, että Suomi on kupariverkon alasajossa edellä suurta osaa Eurooppaa, ja huomautti, että esimerkiksi Saksa nojaa yhä vahvasti kiinteän verkon infrastruktuuriin.
Elisan odotetaan käyttävän useita vuosia tuhansien kilometrien kuparikaapelin purkamiseen. Yhtiö kertoo prosessin taustalla olevan sekä kustannussäästöt että uudempien verkkoteknologioiden pienemmän ympäristöjalanjäljen.
Osa laajempaa muutosta
Viimeisellä puhelullaan Suomi liittyy Viron, Alankomaiden, Norjan ja Espanjan joukkoon maissa, jotka ovat luopuneet analogisista kupariverkoista valokuituverkkojen hyväksi.
Kuparikaapelit välittävät puheluita jatkuvana sähköisenä signaalina, joka jäljittelee alkuperäistä ääniaaltoa: tästä syystä teknologia on analogista. Valokuitukaapelit sen sijaan siirtävät tietoa valopulsseina, mikä mahdollistaa nopeammat ja luotettavammat yhteydet.
Suomen ensimmäinen puhelinlinja asennettiin Helsinkiin vuonna 1877, ja Turusta tuli vuonna 1881 ensimmäinen suomalainen kaupunki, jossa oli puhelinkeskus. 1960-luvulla maa oli Euroopan seitsemänneksi korkeimmalla sijalla puhelinliittymien määrässä asukasta kohden.
Kotitaloudet, jotka haluavat säilyttää lankapuhelimen kaltaisen laitteen, voivat yhä liittää sen valokuituverkkoon VoIP-sovittimen (eng. Voice over Internet Protocol) avulla, jolloin puhelut kulkevat laajakaistan eikä kuparilangan kautta. Muutamalle tuhannelle asiakkaalle, jotka käyttävät edelleen paikallisia kupariverkkoja, täyden käytöstäpoiston aikataulu on kuitenkin yhä avoin.
Ainakin yksi operaattori on varoittanut, etteivät myrskyjen vaurioittamat linjat välttämättä aina tule korjatuiksi, mikä muistuttaa siitä, että Suomen suurimman verkon sulkeminen ei vielä tarkoita koko teknologian loppua.
