NestAI kouluttaa suvereeneja tekoälymalleja Euroopan puolustukseen – Suomi ja Viro pilotoivat ensimmäisiä järjestelmiä
Puolustusalan tekoälyyritys NestAI on aloittanut omien huippuluokan tekoälymallien kouluttamisen taistelukentän käyttöön. Suomen ja Viron puolustusvoimat pilotoivat ensimmäisiä versioita kesäkuussa allekirjoitetun yhteistyösopimuksen puitteissa.
Teksti: Martti Asikainen, 14.7.2026 | Kuva: Suomen Puolustusvoimat
Suomalainen puolustusteknologiayhtiö NestAI on aloittanut omien tekoälymallien kouluttamisen taistelukentän käyttöön. Ensimmäisiä versioita pilotoivat Suomen ja Viron puolustusvoimat, ja tavoitteena on rakentaa autonomisia järjestelmiä, jotka kykenevät koordinoimaan ja suorittamaan tehtäviä itsenäisesti.
Hankkeen ajurina on huoli, joka on viime kuukausina noussut yhä näkyvämmäksi. Eurooppalaisen puolustussektorin liika riippuvuus yhdysvaltalaisista tekoälyjäteistä muodostaa turvallisuusriskin, koska pääsy huippumalleihin voi periaatteessa katketa poliittisen paineen vuoksi.
– Tämä on aito huoli puolustusvoimissa ympäri Eurooppaa. Ei olla valmiita rakentamaan puolustuskyvykkyyttä yhdysvaltalaisten mallien varaan, sanoo NestAI:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Peter Sarlin totesi Ylelle.
Euroopan unioni sai tästä konkreettisen muistutuksen kuukausi sitten, kun Yhdysvaltain hallinto rajoitti ulkomaisten toimijoiden pääsyä Anthropicin kehittyneimpään malliin. Rajoitus kumottiin myöhemmin, mutta vahinko ehti tapahtua. Moni on sittemmin kyseenalaistanut, kuinka paljon EU:n puolustuksesta kannattaa rakentaa ulkomaisen teknologian varaan.
Autonomia ja orkestrointi
NestAI:n koulutettavat mallit jakautuvat kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen koskee miehittämättömien järjestelmien kykyä tehdä päätöksiä itsenäisesti, toinen joukkojen tason komento- ja orkestrointitoimintaa.
Malleja koulutetaan sekä todellisella operatiivisella datalla, jota kertyy yhtiön nykyisestä taistelukentän käyttöjärjestelmästä NestOS:sta, että synteettisellä datalla, jota tuottaa simulaatiotyökalu NestOS Engine. Simulaatioissa mallinnetaan erityisesti Euroopan itärajan maastoa ja olosuhteita – alueita, joilla riskit ovat suurimmat ja joita varten harjoitusdataa on muuten vaikea kerätä.
Sarlin vertaa tehtävää itseohjautuvien autojen kehitykseen, joskin päinvastaisessa mielessä. Waymo ja Tesla ovat vuosikymmenen ja kymmenien miljardien dollarien investointien jälkeenkin rajoittaneet toimintansa hyvin kartoitetuille ja säännellyille kaupunkialueille.
Taistelukenttä on hänen mukaansa tästä täydellinen vastakohta – jäsentymätön ympäristö, jossa vastustaja pyrkii jatkuvasti tekemään tyhjäksi sinne tuodut järjestelmät. Siksi kyse on Sarlinin mukaan pikemminkin jatkuvasti mukautuvan kyvykkyyden kuin yksittäisen valmiin mallin rakentamisesta.
Lopullinen arviointi tehdään yhtiön mukaan aidoissa olosuhteissa todellisten operaattoreiden kanssa, ei pelkän simulaatiobenchmarkin perusteella, joskin NestAI ei ole avannut tarkemmin, mitä tämä validointi käytännössä pitää sisällään. Mallien on tarkoitus toimia sotilasdoktriinin ja voimankäyttösääntöjen asettamissa rajoissa niin, että tehdyt päätökset voidaan jälkikäteen tarkastaa.
Suomi ja Viro ensimmäisinä pilotoimassa
Suomen puolustusministeriö, Viron puolustusvoimat ja NestAI allekirjoittivat 30. kesäkuuta aiesopimuksen (eng. letter of intent) tekoälykyvykkyyksien kehittämisestä. Sopimus ei sisällä taloudellisia sitoumuksia, mutta se luo puitteet osaamisen jakamiselle, yhteiskehitykselle, koulutukselle ja tekniselle yhteistyölle.
Yhteistyön käytännön toteutuksesta vastaavat Suomen puolustusvoimien tekoälyosaamiskeskus ja Viron vastikään perustettu Force Transformation Command.
– Aiesopimus luo perustan käytännön yhteistyölle sotilaskäyttöisen tekoälyn alalla, kuvailee Viron puolustusvoimien varakomentaja, kenraalimajuri Viktor Kalnitski.
Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään oppivaan ja mukautuvaan tekoälyyn, johtamista tukeviin ratkaisuihin sekä autonomisiin ja miehittämättömiin järjestelmiin. Keskeinen tavoite ei ole vain kansallinen kyvykkyys, vaan järjestelmät, jotka toimivat saumattomasti myös liittolaisten kanssa.
Kehitys nojaa avoimiin ja modulaarisiin arkkitehtuureihin, joissa yksikään yksittäinen toimittaja ei pääse lukitsemaan maita omaan ratkaisuunsa. NestAI yhteistyö Suomen ja Viron kanssa etenee vaiheittain. Ensin määritellään pilotoinnin painopisteet, sitten arvioidaan opit ennen laajempaa käyttöönottoa. Puolustusvoimat kertoo tavoittelevansa myös muiden maiden ja yritysten liittymistä mukaan verkostoon.
NestAI kasvaa hurjaa vauhtia
NestAI on ehtinyt runsaassa vuodessa merkittäväksi toimijaksi eurooppalaisessa puolustusteknologiassa. Sarlin perusti yhtiön toukokuussa 2025, vajaa vuosi myytyään aiemmin perustamansa tekoälyyhtiö Silo AI:n yhdysvaltalaiselle puolijohdevalmistaja AMD:lle.
Nykyisin NestAI:lla on yli 200 tutkijaa ja insinööriä, ja se on kerännyt yhteensä sata miljoonaa euroa rahoitusta Nokialta ja valtion pääomasijoitusyhtiö Tesiltä.
Siinä missä sen saksalainen kilpailija Helsing kehittää sekä laitteita että niitä ohjaavaa tekoälyä, NestAI on keskittynyt tietoisesti ohjelmistoihin laitteiston sijaan. Yhtiö on jo aiemmin solminut yhteistyösopimukset Nokian ja puolustusteollisuusyhtiö Patrian kanssa.
Yhtiö sopi toukokuussa ohjelmiston integroinnista Patrian valmistamiin miehittämättömiin ilma-alusjärjestelmiin, ja heinäkuun alussa esiteltiin Nokian kanssa yhteinen ratkaisu, jossa yhdistyvät 5G-verkot ja tunnistusteknologia NestOS-järjestelmään.
Mallikoulutushankkeessa ovat mukana myös AMD, eurooppalainen tutkimusverkosto ELLIS, Puolustusvoimat sekä LUMI-supertietokonekeskus, ja pakkausteknologiaa kevyempien reunalaitteiden käyttöön tuo mukaan erillinen yritys Qutwo.
