FAIRin Anna Kantosalo kansainvälisen tekoälykonferenssin ohjelmajohtoon – luovat alat suurin asiakasryhmä
FAIRin asiantuntija Anna Kantosalo nimitettiin kansainvälisen laskennallisen luovuuden konferenssin ohjelmatoimikunnan yhteispuheenjohtajaksi. Kansainvälinen tunnustus korostaa suomalaisen luovan tekoälyn osaamista. Luovat alat nousivat ensimmäisellä toimintakaudella FAIRin suurimmaksi asiakasryhmäksi.
Teksti: Martti Asikainen, 1.9.2026 | Kuva: Heikki Yli-Ketola
Arkkitehtuuri-, kulttuuri- ja ohjelmistoyritykset muodostivat yli 56 prosenttia Finnish AI Regionin (FAIR) asiakaskunnasta sen ensimmäisellä toimintakaudella vuosina 2022–2025. FAIR työskenteli viime kaudella kaikkiaan yhteensä 187 luovan alan yrityksen kanssa.
Vahva jalansija toimialalla on tehnyt FAIRista merkittävän tekoälyn kehityksen veturin Suomen luovassa taloudessa. Ei siis ihme, että FAIRin asiantuntija Anna Kantosalo on noussut alan johtavan kansainvälisen konferenssin puheenjohtajistoon. Tunnustus omiaan nostamaan suomalaisen luovan tekoälyn osaamisen kansainväliseen valokeilaan.
Kehitys heijastelee myös laajempaa kansainvälistä trendiä: YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) vuoden 2024 raportin mukaan luovat alat, kuten arkkitehtuuri, kulttuuri ja ohjelmistokehitys, ovat yksi suurimmista työllistäjistä kansainvälisillä markkinoilla.
Kantosalo kansainvälisen konferenssin puheenjohtajistoon
FAIR:in asema luovan alan tekoälyssä sai kansainvälistä tunnustusta tänä kesänä, kun dosentti Anna Kantosalo nimitettiin ohjelmatoimikunnan yhteispuheenjohtajaksi 17. kansainväliseen laskennallisen luovuuden konferenssiin (ICCC 26), joka järjestettiin Coimbrassa, Portugalissa.
Kantosalon tutkimus keskittyy tekoälypohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja arviointiin luovissa konteksteissa – juuri sellaiseen asiantuntemukseen, jota hän tuo mukanaan myös FAIRin asiakasprojekteihin.
– Tekoälyä luoville aloille koskevalla tutkimuksella on pitkä perinne Euroopassa, ja se voisi toimia yhtenä eurooppalaisen tekoälykehityksen lippulaiva-alueena, Kantosalo pohtii.
Näkemys asemoi FAIRin työn osaksi laajempaa eurooppalaista tutkimuspyrkimystä. Kantosalon lisäksi konferenssiin osallistui muita johtavia suomalaistutkijoita, kuten Helsingin yliopiston professori Hannu Toivonen, Aalto-yliopiston professori Christian Guckelsberger sekä Aalto-yliopiston lehtori Severi Uusitalo.
Luovuuden tukeminen vaatii suunnittelua
Luovien alojen yritysten tarpeet menevät usein pidemmälle kuin tavanomainen operatiivisen tehokkuuden tavoittelu. FAIRin asiakasprojekteihin on kuulunut esimerkiksi luovaa sisältöä suoraan tuottavien tekoälyjärjestelmien kehittäminen. Tällaisen työn onnistumista ei voida mitata pelkällä tehokkuudella, vaan on huomioitava myös se, kuinka hyvin teknologia tukee aitoa luovaa ajattelua.
Kyseessä on hienovarainen suunnitteluhaaste. Huonosti rakennetut tekoälytyökalut voivat rajoittaa luovaa työtä sen sijaan, että ne tukisivat sitä, esimerkiksi pakottamalla tekijän päätökseen liian varhaisessa vaiheessa luovaa prosessia. ICCC 26 -konferenssissa esitelty Emil Polyakin ja Rghad Balkhyoorin tutkimus tarkasteli juuri tätä riskiä.
Tutkijoiden mukaan se osoitti, että idean ilmaiseminen tekoälypromptina liian aikaisin voi rajoittaa suunnittelijan luovaa liikkumavaraa. Kyseinen havainto vahvistaa, miksi harkittu tekoälysuunnittelu, ei pelkkä tekoälyn käyttöönotto, on keskeistä myös FAIRin lähestymistavassa.
– Avainasemassa on oikean algoritmisen lähestymistavan valitseminen ja sellaisten käyttöliittymien suunnittelu, jotka edistävät luovaa ajattelua ja mukautuvat luovan prosessin eri vaiheisiin, Kantosalo tiivistää.
Tekstipromptin tuolla puolen
Konferenssissa esiteltiin myös lähestymistapoja, jotka menevät pidemmälle kuin tavanomainen tekstipohjainen vuorovaikutus tekoälyn kanssa. Pääpuhuja, professori Jennifer Jacobs, esitteli fyysisiä laitteita, jotka yhdistävät perinteisiä keramiikkatekniikoita 3D-tulostukseen.
Ratkaisut tuovat käsityön ilmaisuvoiman osaksi teollisen mittakaavan tuotantoa ja laajentavat näin sitä, mitä suunnittelijat voivat toteuttaa. Toisessa esityksessä tutkijat Stephen Krol ja Jon McCormack esittelivät työtä, jossa koulutettiin esteettisiä tekoälymalleja räätälöitynä tietyille luovan alan ammattilaisille, yhteisöille tai toimialoille.
Aalto-yliopiston Severi Uusitalo puolestaan esitteli yhdessä tutkija Anna-Mari Leppisaaren kanssa hankkeen, jossa evoluutioalgoritmeja käytettiin kudottujen vaatteiden prototyyppien suunnitteluun. Ratkaisu antaa suunnittelijoille mahdollisuuden kokeilla malleja digitaalisesti ennen kuin he sitoutuvat fyysisiin materiaaleihin.
– Suomalaisten tutkijoiden osallistuminen johtaviin kansainvälisiin konferensseihin auttaa yhdistämään FAIR:in hankkeet laajempaan globaaliin luovan tekoälyn tutkimusekosysteemiin, Kantosalo pohtii.
Hänen mukaansa osallistuminen luo myös FAIR-yrityksille mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä alan johtavien tutkijoiden kanssa, joita löytyy myös sen konsortion sisältä.
Näin FAIR tukee luovaa työtä
FAIRin palvelut jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäinen on alustavat arviot ja tarveanalyysit, joiden avulla FAIR auttaa pk-yrityksiä arvioimaan nykytilansa ja tunnistamaan tarpeensa digitaalisen transformaation, tekoälyn käyttöönoton ja suurteholaskennan alueilla.
Toinen kokonaisuus on asiantuntijapalvelut ja strateginen tuki, jotka kattavat tekoälyn ja digitaalisen kehityksen eri osa-alueet aina ratkaisusuunnittelusta tietohallintaan ja sääntelyyn. Luovan alan asiakkaiden kohdalla tähän on kuulunut esimerkiksi räätälöityjen luovan tekoälyn käyttöliittymien kehittäminen arkkitehdeille, teolliselle muotoilulle ja muille luovan alan ammattilaisille.
Kolmas kokonaisuus on kehitys-, testaus- ja rahoituspalvelut: käytännönläheinen tuki innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen, testaamiseen ja rahoituksen varmistamiseen hackathoneista testiympäristöihin ja rahoitusohjelmiin. Tähän kuuluu myös prototyyppien kehittäminen, jonka avulla ideoita päästään testaamaan käytännössä. Voit tutustua palveluihin verkkosivujemme Palvelut-osiossa.
