OP Pohjolan Yrityspulssi-tutkimuksen mukaan vain 22 % suomalaisista yrityksistä painottaa tekoälyssä liiketoiminnan kasvua sisäisen tehostamisen sijaan. Joka kolmannessa yrityksessä tekoälyinvestointeja ohjaa varovaisuus mahdollisuuksien tavoittelun sijaan.
Martti Asikainen | 3.10.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
OP Pohjolan Yrityspulssi-tutkimuksen mukaan vain 22 prosenttia suomalaisyrityksistä painottaa tekoälyn hyödyntämisessä liiketoiminnan kasvua sisäisen tehostamisen sijaan. Lähes kolmannes eli 28 prosenttia vastaajista ei ottanut kysymykseen kantaa.
Suurimmissa, vähintään 200 miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä puolet kertoi, ettei tavoittele tekoälyllä lainkaan kasvua. Joka kolmannen vastaajayrityksen mukaan tekoälyinvestointeja ohjaa pikemminkin varovaisuus kuin mahdollisuuksien tavoittelu. Eri mieltä väitteen kanssa oli 45 prosenttia, ja 21 prosenttia ei ottanut kantaa.
OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi pitää kiinnostavana, että suhteellisen suuri osa vastaajista ei ota kantaa siihen, mitä tekoälyllä tavoitellaan tai mikä heidän päätöksiään ohjaa.
– Yritykset tietävät, että tekoälyjuna liikkuu nopeasti eikä asemalle voi jäädä, hän sanoo.
Keitaanniemen mukaan kasvun ja innovaatioiden kannalta olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää pysähtyä miettimään strategiaa ja varmistaa, että tekoälyinvestoinnit vievät oikeaan suuntaan.
Eurostatin mukaan 38 prosenttia vähintään kymmenen hengen suomalaisyrityksistä käytti tekoälyä vuonna 2025. Osuus on EU:n toiseksi suurin Tanskan jälkeen.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisyritykset tavoittelevat kasvua kansainvälisiä verrokkejaan varovaisemmin. Keitaanniemen mukaan sama näkyy myös tekoälyn käytössä.
– Suomi on Euroopan kärjessä tekoälyn käytössä, mutta se ei yksin tarkoita, että voittaisimme tekoälykilpailun. Jos ajattelemme liian pienesti ja lisäämme vain uuden hevosen valjakkoon, meiltä jää todennäköisesti auto keksimättä, Keitaanniemi pohtii.
Suomalaisyritykset käyttävät tekoälyä laajasti, mutta vain 15 prosenttia Yrityspulssiin vastanneista kertoi pystyvänsä mittaamaan luotettavasti sen vaikutuksia liiketoimintaan. Lähes puolet eli 48 prosenttia uskoo kuitenkin tietävänsä, millaista liiketoiminta-arvoa yritys tekoälyltä hakee.
Tulokset ovat linjassa OP Pohjolan ja Accenturen aiemmin tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen kanssa. Siinä 71 prosenttia yritysjohtajista kertoi organisaationsa keskittyvän tekoälyn hyödyntämisessä nimenomaan operatiiviseen tehokkuuteen.
Vain 11 prosentilla tekoälyn käyttö perustui selkeään strategiaan, eikä 70 prosenttia ollut havainnut tekoälyllä mitattavaa liiketoimintavaikutusta. Silti 38 prosenttia arvioi kasvattavansa tekoälyinvestointejaan vähintään neljänneksellä seuraavan kahden vuoden aikana.
– Tekoälykilpailussa ratkaisevaa ei ole se, kuinka moni työntekijä käyttää tekoälyagentteja. Olennaista on, missä tulevaisuuden vientituotteet, immateriaalioikeudet ja liiketoimintamallit syntyvät. Jos Suomi jää vain muualla kehitetyn teknologian käyttäjäksi, lisäarvo voi karata muihin maihin, Keitaanniemi sanoo.