Lähes puolet aktiivisista työnhakijoista käyttää jo tekoälyä, työnantajien mielipiteet jakautuvat
Lähes puolet aktiivisista työnhakijoista käyttää tekoälyä työnhaussa, kertoo Duunitorin tutkimus. Käyttö on nelinkertaistunut vuodesta 2023. Työnantajat suhtautuvat kehitykseen kirjavasti: osa pitää tekoälyn käyttöä fiksuna keinona, osa hieman epäreiluna huijaamisena ja osa välttämättömänä, jos haluaa pysyä kilpailussa mukana.
Martti Asikainen | 7.10.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Lähes puolet aktiivisista työnhakijoista on hyödyntänyt tekoälyä työnhaussa. Duunitorin ja Taloustutkimuksen Työnhaku Suomessa -tutkimuksen mukaan osuus on 45 prosenttia. Vuotta aiemmin se oli 37 prosenttia ja vuonna 2023 vain 11 prosenttia.
Myös työnantajat ovat huomanneet muutoksen. Tutkimukseen vastanneista työnantajien edustajista 47 prosenttia kokee, että tekoälyllä tehdyt hakemukset luovat painetta uudistaa rekrytointiprosessia.
Duunitorin rekrytointitutkimuksista vastaava työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs pitää tekoälyä poikkeuksellisen suurena ja nopeana muutosvoimana.
– Kyse ei ole enää tulevaisuuden ilmiöstä, vaan mullistuksesta, johon työnantajien pitää reagoida nyt, Hyrkäs sanoo.
Hyrkkään mukaan tekoälyllä tehtyjen hakemusten suuri määrä ja aiempaa tasaisempi laatu vaikeuttavat oikeiden osaajien löytämistä. Hän uskoo tekoälyn muuttavan sitä, miten osaamista rekrytoinnissa arvioidaan.
Tekoäly auttaa palkkatoiveissa
Suosituinta on edelleen käyttää tekoälyä hakemuksen ja CV:n tekemiseen. Peräti 73 prosenttia tekoälyä käyttäneistä hakijoista on sanoittanut sen avulla omaa osaamistaan. Lähes yhtä moni, 64 prosenttia, on räätälöinyt hakemuksensa tai CV:nsä tiettyä tehtävää varten. Oikolukuun ja kielen parantamiseen tekoälyä on käyttänyt 43 prosenttia.
Käyttötavat monipuolistuvat kuitenkin nopeasti. Tekoälyn avulla valmistautuu työhaastatteluun 35 prosenttia ja ymmärtää tehtävänkuvaa tai toimialaa 26 prosenttia käyttäjistä. Aiempaa useampi käyttää sitä myös palkkatoiveen muodostamiseen ja hakemuksen kääntämiseen. Näiden käyttötapojen kasvu on ollut viime vuoteen verrattuna suhteellisesti suurinta.
Hyrkkään mukaan tekoäly ei enää vain auta kirjoittamaan hakemuksia, vaan myös tulkitsemaan työpaikkaa, sen palkkatasoa ja omaa soveltuvuutta.
– Tämä voi parantaa hakijan neuvotteluasemaa, Hyrkäs sanoo.
interpret a job’s pay level and their own suitability, not just write applications.
Korkeakoulutetut muita aktiivisempia
Tekoälyn käyttö jakautuu epätasaisesti. Tietotyötä tekevistä hakijoista tekoälyä on käyttänyt 60 prosenttia, kun suorittavaa työtä tekevistä sen on käyttänyt 38 prosenttia. Korkeakoulutetuista hakijoista tekoälyä on hyödyntänyt 62 prosenttia ja ammattikoulun tai opiston käyneistä 34 prosenttia.
Naiset käyttävät tekoälyä miehiä useammin. Naisista sitä on käyttänyt 49 prosenttia ja miehistä 41 prosenttia. Naiset hyödyntävät sitä miehiä useammin etenkin oman osaamisensa sanoittamiseen.
Ikäryhmistä tekoälyä käyttävät vähiten nuorimmat ja vanhimmat hakijat. Yli 60-vuotiaista tekoälyä on käyttänyt 32 prosenttia ja 15–24-vuotiaista 40 prosenttia. Eniten sitä on käyttänyt 35–49-vuotiaat, joista 57 prosenttia on hyödyntänyt tekoälyä. Myös 25–34-vuotiaista 55 prosenttia ja 50–59-vuotiaista 52 prosenttia on käyttänyt sitä.
Hakijat työnantajia ankarampia
Tekoälyn käyttö työnhaussa jakaa mielipiteitä. Duunitorin viime vuoden tutkimuksessa 36 prosenttia vastaajista piti sen käyttöä hieman epäreiluna ”huijaamisena”. Työnantajista samaa mieltä oli tämän vuoden rekrytointitutkimuksessa 28 prosenttia.
– On kiinnostavaa, että työnhakijat ovat itsensä kovimpia kriitikkoja tekoälyn käytössä, Hyrkäs sanoo.
Työnantajien suhtautuminen hakijoiden tekoälyn käyttöön jakautuu kolmeen yhtä suureen ryhmään. Kunkin ryhmän osuus on 28 prosenttia. Yksi ryhmä pitää tekoälyn käyttöä sallittuna ja fiksuna keinona saada etua, toinen hieman epäreiluna huijaamisena ja kolmas välttämättömänä, jotta pysyy mukana kilpailussa. Loput 16 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Hyrkkään mukaan työnantajien kirjava suhtautuminen voi hämmentää hakijaa.
Työnhakijat ovat työnantajia selvästi edellä tekoälyn käytössä. Duunitorin kevään rekrytointitutkimuksen mukaan vain 26 prosenttia työnantajista hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa.
Asiantuntija: tekoäly on sparraaja, ei sijainen
Hyrkkään mukaan työnhaussa pärjää edelleen ilman tekoälyä. Hän arvioi kuitenkin, että siitä on nopeasti tulossa yhtä tavallinen perustyökalu kuin hakukoneesta aikoinaan.
– Jos tekoälyä ei käytä, jättää hyödyntämättä varsin tehokkaan sparraajan, Hyrkäs sanoo.
Jos Hyrkäs hakisi itse töitä, hän antaisi tekoälylle työpaikkailmoituksen ja CV:nsä. Sitten hän kysyisi, mitä kokemuksesta kannattaa korostaa, mitä ilmoituksesta pitäisi huomata ja mitä haastattelussa todennäköisesti kysytään. Hän pyytäisi tekoälyä myös arvostelemaan hakemustaan.
Hyrkäs ei kuitenkaan antaisi tekoälyn keksiä kokemusta, osaamista tai motivaatiota puolestaan.
– Työhakemuksen pitää edelleen kuulostaa minulta, ja väitteiden täytyy olla totta. Tekoäly voi auttaa tekemään hakemuksesta tai CV:stä paremman, mutta se ei voi tehdä hakijasta sopivampaa tehtävään, hän sanoo.
Hyrkäs varoittaa myös harhaluulosta, että tekoälyn viimeisen päälle hiomasta hakemuksesta tulisi automaattisesti huippuhyvä. Hänen mukaansa kiiltävää ulkokuorta tärkeämpiä ovat oikeanlaiset taidot, aito työkokemus ja oma persoona, joita tekoäly ei voi paikata.
Työnhaku Suomessa -tutkimus on osa Duunitorin Kansallista rekrytointitutkimusta. Se toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa 3. heinäkuuta–12. elokuuta 2026, ja siihen vastasi 3 007 suomalaista. Työnantajille suunnattuun kyselyyn vastasi tammi–helmikuussa 360 henkilöä.
