Eurooppa hakee irtiottoa teknologiariippuvuudesta — nyt tai ei koskaan Kolmen viivästymisen jälkeen Euroopan komissio on julkaissut kunnianhimoisimman yrityksensä katkaista riippuvuutensa ulkomaisesta teknologiasta. Paketti on rohkea, kiistelty ja keskeneräinen — mutta välttämätön. Teksti: Martti Asikainen, 10.6.2026…
EU:n tekoälystrategia nojaa viiteen pilariin, joiden varaan Eurooppa rakentaa asemaansa maailman tekoälykilpailussa. Vuodesta 2026 alkaen Finnish AI Region ottaa entistä keskeisemmän roolin tässä kokonaisuudessa. FAIR toimii portinvartijana, joka yhdistää suomalaiset organisaatiot koko EU:n tekoälyverkostoon.
Suomi ja Viro vahvistavat yhteistyötään tekoälymurroksessa Suomi ja Viro sopivat huhtikuussa yhteisestä tekoälyjärjestelmien testausohjelmasta. Maiden tavoitteena on olla muotoilemassa EU:n tekoälysääntelyn käytännön toteutusta, eikä vain seurata sivusta, kun suuret jäsenvaltiot päättävät mantereen tulevaisuudesta. Teksti: Martti…
Teknologia-ala varoittaa sääntelystä koituvista kustannuksista, kun taas luovat alat juhlivat äänestystulosta, joka vaatii läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaista korvausta EU-parlamentin hyväksyessä tekijänoikeussuojat tekoälyn koulutukseen.
Voiko digitaalinen koontisäädös olla ratkaisu EU:n sääntelytulvaan? Komission ehdotus lupaa helpotusta yrityksille, mutta samalla se herättää kysymyksiä siitä, kuka hyötyy eniten ja pääsevätkö pk-yritykset mukaan digitaalitalouden kilpajuoksuun.
Eurooppalaiset käyttävät tekoälyä syntymäpäivärunoihin ja kakkuresepteihin, mutta eivät työprosesseihin. Teknologia, jonka piti mullistaa tuottavuus, on jäänyt monessa osaa Eurooppaa vapaa-ajan vempaimeksi. Samaan aikaan mantereen sisäinen kuilu kasvaa, kun Pohjoismaat kiihdyttävät tukka hulmuten, ja etelä jää jälkeen.
Pohjoismaat ja Baltian maat hallitsevat tekoälyn käyttöönottoa lähes 50 prosentin käyttöasteella, kun taas Itä-Euroopan maissa alle neljäsosa väestöstä hyödyntää uusia, nousevia teknologioita.
Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2025 Digital Omnibus -paketin, jossa esitetään kohdennettuja, mutta vaikutuksiltaan huomattavia muutoksia EU:n tekoälyasetukseen. Tässä artikkelissa esitellään kuusi keskeisintä tekoälysääntelyn muutosehdotusta ja niiden vaikutuksia yritystoimintaan.
Suomalaisyritysten keskuudessa ChatGPT:n, Clauden, Geminin ja muiden vastaavien suurten kielimallien käyttö on kaikista yleisintä koko EU:n alueella.
Suomea kokouksessa edustavat työministeri Matias Marttinen ja elinkeinoministeri Sakari Puisto.
