Tekoäly leviää suomalaisyrityksissä – vain joka neljäs tuntee EU:n tekoälylain
Neljä viidestä aktiivisesta yrityksestä on ottanut tekoälyn käyttöön viimeisten kolmen vuoden aikana, mutta harvempi kuin joka neljäs tunnistaa EU:n keskeisen tekoälylain. Tutkijat varoittavat kuilun altistavan yritykset odottamattomille oikeudellisille riskeille.
Teksti: Martti Asikainen, 30.4.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos
Valtaosa tekoälyä käyttävistä suomalaisyrityksistä on ottanut teknologian käyttöön vasta hiljattain. Peräti 85 prosenttia aktiivisista käyttäjistä on aloittanut viimeisten kolmen vuoden aikana. Samalla uusi kysely paljastaa selvän kuilun käyttöönoton vauhdin ja yritysten sääntelytuntemuksen välillä.
Tämä käy ilmi Finnish AI Regionin tänään julkaistusta tutkimuksesta . Kyselyyn vastasi 200 yritysjohtajaa ja tekoälyasiantuntijaa yrityksistä, joissa tekoäly on jo vakiintuneessa käytössä tai järjestelmällisessä pilotoinnissa. Aineiston keräsi markkinatutkimusyhtiö Taloustutkimus Oy joulu–helmikuussa 2025–2026.
Tehokkuus ensin, tuotto seuraa perässä
Yleisin raportoitu tekoälyn hyöty on työn nopeutuminen ja sujuvoituminen. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista nimesi prosessitehokkuuden ja ajansäästön käyttöönoton konkreettiseksi tulokseksi. Lisäksi 28 prosenttia kertoi teknologian helpottaneen dokumentointia, raportointia ja kokousmuistiinpanojen tekemistä.
Huomionarvoisempaa on kaupallista vaikutusta raportoivien osuus, jonka kohdalla jopa 25 prosenttia ilmoitti tekoälyn synnyttäneen uutta liiketoimintaa tai integroituneen suoraan myytävään tuotteeseen tai palveluun. Luku viittaa siihen, että tekoäly on siirtynyt pelkästä sisäisestä työkalusta laajemmaksi liiketoimintaa palvelevaksi ratkaisuksi. Näin on käynyt merkittävällä osalla käyttöönottaneista yrityksistä.
Puolet vastaajista uskoi automaation vapauttavan työntekijöitä korkeamman lisäarvon tehtäviin. Prosessiautomaatio oli yleisin ennakoitu mahdollisuus: sen mainitsi 51 prosenttia vastaajista. Seuraavina tulivat uudet tuotteet tai liiketoimintamallit (20 %) ja tietoanalytiikan kehittäminen (18 %).
Kolme pullonkaulaa
Nopeasta käyttöönotosta huolimatta kysely tunnistaa kolme estettä, jotka hidastavat tekoälyn laajempaa hyödyntämistä yrityksissä. Osaamis- ja tietovajeen mainitsi 33 prosenttia vastaajista. Organisaatioissa ei tiedetä riittävästi tekoälyn mahdollisuuksista eikä soveltuvista käyttökohteista.
Tietoturva ja yksityisyydensuoja nousivat toiseksi merkittäväksi esteeksi, erityisesti asiakastietojen käsittelyssä. Sääntelyn noudattamisen mainitsi 28 prosenttia vastaajista. Yritykset kuvailivat ulkoisia velvoitteita ja epävarmuutta sallitun toiminnan rajoista hallinnollista taakkaa kasvattaviksi tekijöiksi.
Aika- ja resurssirajoitteet puolestaan mainitsi 26 prosenttia vastaajista, kun taas epävarmuus kustannuksista ja investointien tuotosta vaivasi vain 24 prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että esteet ovat yhtä lailla organisatorisia ja kulttuurisia kuin teknisiäkin.
Sääntely suurelta osin tuntematonta
Kysely paljastaa merkittävän kuilun tietosuojasääntelyn ja tekoälykohtaisen sääntelyn tuntemuksen välillä. Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on ollut voimassa vuodesta 2018. Se arvioitiin kohtalaisesti tai hyvin tunnetuksi lähes kaikkien vastaajien toimesta ja sai pisteet 4,15 asteikolla 1–5.
EU:n tekoälyasetus on ollut sovellettavissa vuodesta 2024. Siitä huolimatta se oli tuttu vain noin joka neljännelle vastaajalle. Vielä matalampia pisteitä saivat EU:n datasäädös (2,37/5) ja EU:n kyberturvallisuusasetus (2,31/5). Molemmat koskevat yrityksiä, jotka ottavat tekoälyjärjestelmiä käyttöön.
Finnish AI Regionin ekosysteemipäällikkö Teemu Moilasen mukaan yritykset investoivat tekoälyyn ja rakentavat uusia ratkaisuja, mutta niiden tietämys soveltuvasta sääntelystä on edelleen hataralla pohjalla.
– Tämä voi johtaa odottamattomiin vaatimustenmukaisuusriskeihin. Yksi tehtävistämme Finnish AI Regionissa onkin auttaa yrityksiä navigoimaan tässä muuttuvassa toimintaympäristössä, hän toteaa.
Rekrytointiaikeet vaihtelevat
Tekoälykoulutus ja osaamisen kehittäminen oli kysytyin tukipalvelu. Se sai pisteet 3,58/5, kun nopea prototyyppaus ja testauspalvelut jäivät pisteisiin 3,26/5.
Kolmannes vastaajista ilmoitti suunnittelevansa tekoälyasiantuntijan palkkaamista seuraavan vuoden aikana. Raportin laatijoiden mukaan tämä kertoo siitä, että tekoälyä pidetään yhä enemmän strategisena investointina kokeilullisen työkalun sijaan. Pienempien yritysten tilanne on epäselvempi.
Alle 20 henkilöä työllistävät yritykset osoittivat huomattavasti matalampia rekrytointiaikeita verrattuna FAIRin vuonna 2021 toteuttamaan vastaavaan kyselyyn. Tämä viittaa siihen, että pienet organisaatiot jäävät yhä enemmän jälkeen. Ne saattavat tarvita enemmän ulkopuolista tukea kuin suuremmat toimijat.
Tutkimusmenetelmä
Kysely on suunniteltu kuvaamaan käytäntöjä yrityksissä, jotka jo käyttävät tai pilotoivat tekoälyä. Se ei edusta otoksena suomalaista yrityskenttää kokonaisuudessaan. Organisaatiot, joilla ei ole tekoälytoimintaa, rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimuksen tulokset kuvaavat käyttöönoton eturintamaa, eivät suomalaista yritystä keskimäärin. Tunnistetut haasteet heijastavat suhteellisen edistyneiden käyttäjien tilannetta. Se, kuinka kaukana laajempi yrityskanta on, ei selviä tämän aineiston perusteella.
Tekoälyn käyttöönotto suomalaisissa yrityksissä 2026 -kysely on ladattavissa tekstimuodossa täältä ja graafisena versiona täältä.
