Kuolleen internetin teoria oli vielä vuosikymmen sitten marginaalinen salaliittoteoria verkon syövereistä. Nyt liikennemittarit, sisällöntuotannon tilastot ja tekoälytutkimus viittaavat samaan suuntaan. Botit tuottavat yhä suuremman osan verkon liikenteestä ja sisällöstä, kun taas ihmisen kirjoittama teksti muuttuu…
Mitä tapahtuu, kun tekoälymallin toimittaja nostaa hintoja tai muuttaa käyttöehtojaan? Teknologiahistoria rautateistä pilvipalveluihin näyttää, miksi valmiiden mallien varaan rakennettu kilpailuetu on hauras. Kestävä etu syntyy datasta, prosesseista ja kyvykkyyksistä, joita mallintoimittaja ei voi viedä pois.
Tekoälykeskustelussa oletetaan, että suurimmat voittajat ovat yritykset, jotka integroivat tekoälyn syvälle tuotteisiinsa. Mitä enemmän agentteja, sitä vahvempi kilpailuetu. Tämä oletus saattaa osoittautua vääräksi, jos tarkastellaan teknologiahistoriaa yleisesti.
Kolmasosa suomalaisjohtajista pitää tekoälyä mahdollisesti ihmistä parempana strategisessa suunnittelussa. Samalla käy ilmi, että pelkkä tarkkuus ei riitä. Johtajat valitsisivat mieluummin läpinäkyvän, mutta epätarkemman algoritmin kuin tarkan mustan laatikon, jota he eivät ymmärrä.
Brysselistä on viimein tullut digisuvereniteettille laillinen määritelmä. Euroopan komission teknologiasuvereniteettipaketti julkaistiin 3. kesäkuuta 2026 kolmen lykkäyksen jälkeen, ja se kattaa pilvi-infrastruktuurin, puolijohteet, tekoälyn ja avoimen lähdekoodin.
Joka päivä jätät jälkiä itsestäsi. Hakukoneisiin. Sovelluksiin. Verkkokauppoihin. Et ajattele sitä sen enempää, mutta tekoäly ajattelee. Se yhdistelee, päättelee, rakentaa. Pala palalta syntyy profiili, joka saattaa tietää sinusta enemmän kuin sinä itse. Ja toisin kuin…
Sanomme sen nyt suoraan. Suomi käyttää tekoälyä, mutta se ei vain vielä hyödy siitä taloudellisesti. Pohjoismaisella tasolla 79 % organisaatioista raportoi tehokkuuden parantuneen tekoälyn ansiosta, mutta vain 18 % kertoo liikevaihtonsa kasvaneen. Kyse ei ole…
Suomalaisyritykset ottavat tekoälyä käyttöön nopeammin kuin koskaan. Käyttöönotto ja vaikuttavuus eivät kuitenkaan ole sama asia. Tässä artikkelissa tarkastellaan neljään ensisijaiseen tietolähteeseen nojaten, miksi kuilu tekoälytoiminnan ja mitattavan liiketoiminta-arvon välillä säilyy, ja mitä sen kurominen todella…
Elämme poikkeuksellista aikakautta. Maailman historian kalleinta teknologiaa on jaettu meille lähes ilmaiseksi, josta on syntymässä ongelma. Kun hintalappu on näkymätön, niin oppimista ei tapahdu. Kun se tulee näkyväksi, niin myöhästyminen maksaa.
Euroopan unionin tekoälyasetuksen aikataulu on mahdollisesti muuttumassa Digital Omnibus -paketin myötä. Vaikka muutokset eivät ole vielä juridisesti voimassa, ne saattavat tuoda lisää siirtymäaikaa ja keventää velvoitteita – erityisesti korkean riskin tekoälyjärjestelmiä koskevien vaatimusten osalta.
