Suomi ja Viro vahvistavat yhteistyötään tekoälymurroksessa Suomi ja Viro sopivat huhtikuussa yhteisestä tekoälyjärjestelmien testausohjelmasta. Maiden tavoitteena on olla muotoilemassa EU:n tekoälysääntelyn käytännön toteutusta, eikä vain seurata sivusta, kun suuret jäsenvaltiot päättävät mantereen tulevaisuudesta. Teksti: Martti…
Elämme poikkeuksellista aikakautta. Maailman historian kalleinta teknologiaa on jaettu meille lähes ilmaiseksi, josta on syntymässä ongelma. Kun hintalappu on näkymätön, niin oppimista ei tapahdu. Kun se tulee näkyväksi, niin myöhästyminen maksaa.
Euroopan unionin tekoälyasetuksen aikataulu on mahdollisesti muuttumassa Digital Omnibus -paketin myötä. Vaikka muutokset eivät ole vielä juridisesti voimassa, ne saattavat tuoda lisää siirtymäaikaa ja keventää velvoitteita – erityisesti korkean riskin tekoälyjärjestelmiä koskevien vaatimusten osalta.
Roihu kolminkertaistaa Suomen kansallisen laskentakapasiteetin ja korvaa kaksi vanhentuvaa supertietokonetta. Lähes 30 miljoonan euron hankintapakettiin kuuluu supertietokoneen lisäksi datanhallinta- ja pilvipalvelujen uudistus.
Suomalainen tekoälypilvipalveluyritys laajentuu Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Aasiaan. Yhtiö kertoo tuottavansa jo positiivista operatiivista kassavirtaa.
Algoritminen johtaminen lupaa tehokkuutta, skaalautuvuutta ja datapohjaisia päätöksiä. Usein se myös pitää lupauksensa. Ongelma ei ole siinä, mitä algoritmit tekevät, vaan siinä, mitä ne eivät yleensä tee. Ne eivät kuuntele. Ne eivät selitä. Eivätkä ne välttämättä vastaa.
Huhtikuussa kolmessa suomalaisessa kauppakeskuksessa saattoi puhua digitaaliselle, tekoälyavusteiselle ulkomainosnäytölle, joka tarjoili reseptiehdotuksia. Vastaavaa ei tiettävästi ole toteutettu koskaan aikaisemmin näin laajasti julkisessa tilassa.
EU:n tekoälyasetus tuo yrityksille uusia velvoitteita, mutta harva tietää vielä, mitä ne tarkoittavat käytännössä. FAIR on avannut maksuttoman AI HelpDeskin juuri tätä varten.
Neljä viidestä aktiivisesta yrityksestä on ottanut tekoälyn käyttöön viimeisten kolmen vuoden aikana, mutta harvempi kuin joka neljäs tunnistaa EU:n keskeisen tekoälylain. Tutkijat varoittavat kuilun altistavan yritykset odottamattomille oikeudellisille riskeille.
Kolme laajaa tutkimusta paljastavat kasvavan kuilun tekoälyinvestointien ja liiketoimintahyötyjen välillä Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Löydökset herättävät kysymyksen, onko Pohjoismaihin vaarassa syntyä tekoälykupla.
