Vain 5 prosenttia yritysten tekoälyhankkeista tuottaa nopeita tuloksia, käy ilmi tekoälyasiantuntijoiden tuoreimmista analyyseistä. Virheetkin ovat tiedossa. Huono suunnittelu, heikko hallintomalli ja laiminlyöty datan laatu kaatavat käyttöönottoprojekteja toimialasta riippumatta.
Viikko pianotuntien välissä on pitkä aika. Oppilas harjoittelee yksin, tekee samoja virheitä, eikä kukaan korjaa niitä. Helsinkiläinen musiikkistartuppi Bravori halusi tietää, voiko tekoäly kuulla oppilaan virheet pianonsoitossa ja toimia opettajana. FAIRin kanssa toteutettu prototyyppiprojekti antoi vastauksen.
Tekoäly mullisti ohjelmistokehityksen – nyt tamperelainen startup tähtää laitteistosuunnitteluun Tamperelainen Quanscient keräsi 10 miljoonaa euroa kehittääkseen tekoälytyökalua, joka tekee fyysiselle tuotesuunnittelulle sen, minkä GitHub Copilot teki koodaamiselle. Teksti: Martti Asikainen, 1.6.2026 | Kuva: Quanscient Tamperelainen…
Nokia on käynnistänyt tekoälyverkkoratkaisuihin erikoistuneen tutkimus- ja kehityslaboratorion Piilaaksossa. Yhtiö laskee, että kiihtyvä tekoälyinfrastruktuurin kysyntä vahvistaa suomalaisen televiestintäjätin paluuta huipulle, ja sijoittajat näyttävät uskovan samaa. Nokian osake on raketoinut viimeisen vuoden aikana.
EU:n tekoälystrategia nojaa viiteen pilariin, joiden varaan Eurooppa rakentaa asemaansa maailman tekoälykilpailussa. Vuodesta 2026 alkaen Finnish AI Region ottaa entistä keskeisemmän roolin tässä kokonaisuudessa. FAIR toimii portinvartijana, joka yhdistää suomalaiset organisaatiot koko EU:n tekoälyverkostoon.
Sanomme sen nyt suoraan. Suomi käyttää tekoälyä, mutta se ei vain vielä hyödy siitä taloudellisesti. Pohjoismaisella tasolla 79 % organisaatioista raportoi tehokkuuden parantuneen tekoälyn ansiosta, mutta vain 18 % kertoo liikevaihtonsa kasvaneen. Kyse ei ole teknologiaongelmasta. Kyse on organisaatiokulttuurista ja siitä, miten innovaatiot leviävät organisaatioiden sisällä.
Finnish AI Regionin asiakasyritykset kasvoivat selvästi muuta toimialaa nopeammin vuosina 2020–2024. Yritysten liikevaihto kasvoi 76 % ja henkilöstömäärä 30 %, ylittäen sekä kansallisen keskiarvon että koko ICT-sektorin kasvuvauhdin. Tuore selvitys tunnistaa suurimmat harppaukset digitaalisessa kyvykkyydessä ja tekoälyn käyttöönotossa. Samaan aikaan asiakkaiden tarve entistä teknisemmälle tuelle kasvaa edelleen.
Suomalaisyritykset ottavat tekoälyä käyttöön nopeammin kuin koskaan. Käyttöönotto ja vaikuttavuus eivät kuitenkaan ole sama asia. Tässä artikkelissa tarkastellaan neljään ensisijaiseen tietolähteeseen nojaten, miksi kuilu tekoälytoiminnan ja mitattavan liiketoiminta-arvon välillä säilyy, ja mitä sen kurominen todella vaatii.
Suomalainen Kemira ja CuspAI ovat kehittäneet tekoälyn avulla uusia materiaaleja, joilla voidaan poistaa haitallisia PFAS-yhdisteitä juoma- ja prosessivedestä. Kehitysvaihe, joka olisi perinteisesti voinut kestää jopa vuosia, valmistui tekoälyn avulla kuudessa kuukaudessa.
Kansainvälinen tutkimus paljastaa ison kuilun tekoälyyn kohdistuvien odotusten ja todellisen hyödyntämisen välillä. Useimmat yritykset ovat juuttuneet pienimuotoisiin kokeiluihin ja pilotteihin, jotka eivät koskaan ota tulta alleen koko organisaatiossa.
