Siirry suoraan sisältöön
Blurred silhouettes of office employees at work. Generative ai.

Suomi käyttää tekoälyä – mutta hyödyt jäävät vähäisiksi

Sanomme sen nyt suoraan. Suomi käyttää tekoälyä, mutta se ei vain vielä hyödy siitä taloudellisesti. Pohjoismaisella tasolla 79 % organisaatioista raportoi tehokkuuden parantuneen tekoälyn ansiosta, mutta vain 18 % kertoo liikevaihtonsa kasvaneen. Kyse ei ole teknologiaongelmasta. Kyse on organisaatiokulttuurista ja siitä, miten innovaatiot leviävät organisaatioiden sisällä.

A photorealistic editorial photograph illustrating the AI aggregation paradox. In the sharp foreground, an individual employee's hands type rapidly on a laptop keyboard displaying glowing lines of programming code and data matrices, symbolizing high task-level productivity. The surrounding corporate office environment, containing rows of empty boardroom chairs and dark minimalist architecture, is completely out of focus with a heavy bokeh effect, representing how micro-level gains remain isolated and fail to translate to the wider organisation.

Suomi on ohittanut tekoälyn kokeiluvaiheen – nyt on aika todistaa, että se kykenee skaalautumaan

Suomalaisyritykset ottavat tekoälyä käyttöön nopeammin kuin koskaan. Käyttöönotto ja vaikuttavuus eivät kuitenkaan ole sama asia. Tässä artikkelissa tarkastellaan neljään ensisijaiseen tietolähteeseen nojaten, miksi kuilu tekoälytoiminnan ja mitattavan liiketoiminta-arvon välillä säilyy, ja mitä sen kurominen todella vaatii.

Person struggling with ai and business development

Näin hyödynnät tekoälyä saavuttaaksesi todellista liiketoiminnallista arvoa

Vaikka tekoäly on kehittynyt merkittävästi, monet yritykset kamppailevat edelleen muuntaakseen innovaatiot todellisiksi liiketoimintahyödyiksi. Boston Consulting Groupin (BCG) raportin mukaan yli tuhannen globaalisti tutkitun yrityksen joukosta vain 4 % on kehittänyt vahvoja tekoälykyvykkyyksiä ja saavuttaa johdonmukaisesti merkittäviä hyötyjä.