Vielä hetki sitten organisaatiot halusivat oppia kirjoittamaan täydellisiä kehotteita. Nyt kehittyneet tekoälymallit ymmärtävät tehtävän ilman tarkkaa muotoilua, ja koulutuksissa kysytään, miten tekoäly sovitetaan työhön ja miten sen vastauksiin voi luottaa.
Konseptin todentaminen eli proof of concept (PoC) kertoo, voiko idea toimia, ennen kuin siihen kaadetaan suuria summia. Termiä käytetään kuitenkin nykyään niin löyhästi, että moni PoC todistaa lopulta hyvin vähän. Käymme läpi, mitä konseptin todentaminen…
Googlen investointipäätöksen myötä datakeskuksista on tullut yksi Suomen puhutuimmista aiheista. Silti harva tietää, mitä niiden sisällä oikeasti tapahtuu. Datakeskukset eivät ole vain kissakuvien varastoja vaan laskentatehoa, ja juuri siksi ne voivat olla Suomelle vuosikymmenen mahdollisuus.
Suomalaiset ovat kuroneet tekoälyohjeistuksen puutteita umpeen pohjoismaisia naapureitaan nopeammin, mutta hallinta laahaa yhä arjen käytön perässä. Tuore pohjoismainen aineisto viittaa siihen, että selkeät säännöt eivät hidasta tekoälyn käyttöönottoa vaan vauhdittavat sitä. Ongelmana eivät ole säännöt…
Suomalaiset yritykset ostavat tekoälyä, eivät kehitä sitä Suomi tarjoaa laajaa T&K-tukea, mutta liian harva yritys hyödyntää sitä muuttaakseen tekoälyn käyttöönoton kestäväksi innovaatioksi ja liiketoiminta-arvoksi. Umair Ali Khan, 22.9.2026 | Kuva: Adobe Stock Photos (muokattu tekoälyllä)…
Kuolleen internetin teoria oli vielä vuosikymmen sitten marginaalinen salaliittoteoria verkon syövereistä. Nyt liikennemittarit, sisällöntuotannon tilastot ja tekoälytutkimus viittaavat samaan suuntaan. Botit tuottavat yhä suuremman osan verkon liikenteestä ja sisällöstä, kun taas ihmisen kirjoittama teksti muuttuu…
Mitä tapahtuu, kun tekoälymallin toimittaja nostaa hintoja tai muuttaa käyttöehtojaan? Teknologiahistoria rautateistä pilvipalveluihin näyttää, miksi valmiiden mallien varaan rakennettu kilpailuetu on hauras. Kestävä etu syntyy datasta, prosesseista ja kyvykkyyksistä, joita mallintoimittaja ei voi viedä pois.
Tekoälykeskustelussa oletetaan, että suurimmat voittajat ovat yritykset, jotka integroivat tekoälyn syvälle tuotteisiinsa. Mitä enemmän agentteja, sitä vahvempi kilpailuetu. Tämä oletus saattaa osoittautua vääräksi, jos tarkastellaan teknologiahistoriaa yleisesti.
Kolmasosa suomalaisjohtajista pitää tekoälyä mahdollisesti ihmistä parempana strategisessa suunnittelussa. Samalla käy ilmi, että pelkkä tarkkuus ei riitä. Johtajat valitsisivat mieluummin läpinäkyvän, mutta epätarkemman algoritmin kuin tarkan mustan laatikon, jota he eivät ymmärrä.
Brysselistä on viimein tullut digisuvereniteettille laillinen määritelmä. Euroopan komission teknologiasuvereniteettipaketti julkaistiin 3. kesäkuuta 2026 kolmen lykkäyksen jälkeen, ja se kattaa pilvi-infrastruktuurin, puolijohteet, tekoälyn ja avoimen lähdekoodin.
