Valistusfilosofit uskoivat, että tieto vapauttaa. EU:n tekoälyasetus nojaa samaan uskoon kuvitellessaan, että valistunut kansalainen tunnistaa syväväärennökset. Kolmannessa ja viimeisessä osassa blogisarjaa tarkastellaan läpinäkyvyyden paradoksia ja kolmea vaihtoehtoista tietä eteenpäin.
Algoritminen johtaminen herättää pelkoja, mutta parhaimmillaan se voi tehdä johtamisesta oikeudenmukaisempaa kuin ihmisjohtaminen. Kun rutiinit automatisoituvat, johtajille jää enemmän aikaa siihen, mikä on tärkeintä: ihmisten johtamiselle ja strategiselle ajattelulle.
Algoritminen johtaminen herättää pelkoja, mutta mitä jos se voisi tehdä johtamisesta oikeudenmukaisempaa? Haaga-Helian valtakunnallinen tutkimus paljastaa, että joka toinen suomalainen tietotyöntekijä on jo kokenut koneohjattua johtamista – ja nuoret suhtautuvat siihen yllättävän myönteisesti.
EU:n tekoälyasetus pyrkii tuomaan järjestystä tekoälyn villiksi länneksi muuttuneelle kentälle, mutta sen läpinäkyvyysvaatimukset törmäävät perustavanlaatuiseen kysymykseen harhaanjohtamisen ja taiteellisen vapauden rajasta. Synteettinen media voi parhaimmillaan rikastaa kulttuuria, jos sääntely osaa erottaa kontekstin ja käyttötarkoituksen teknologiasta itsestään.
Euroopan unioni vastaa deepfake-kriisiin läpinäkyvyydellä: synteettinen sisältö on merkittävä ja käyttäjille kerrottava sen käytöstä. Mutta riittääkö tämä, kun tekoälyjärjestelmät eivät itsekään tiedä, mikä niiden tuottamasta sisällöstä on totta? Kun lait muuttuvat hitaasti ja tekoäly eksponentiaalisesti?
Monet monet pk-yritykset painivat samojen ongelmien kanssa. Tietoturva tuntuu välttämättömältä, mutta samalla ylivoimaiselta projektilta. Mistä aloittaa, kun budjetti on rajallinen ja tekninen osaaminen vähäistä? Entä miten estää, etteivät kustannukset karkaisi täysin käsistä?
Vaikka tekoälyn käyttöönottoon suhtaudutaan innostuneesti, useimmat yritykset ovat edelleen jumissa konseptivaiheessa eivätkä kykene muuttamaan lupaavia ideoita toimiviksi liiketoimintaratkaisuiksi. Asiakasyrityksistämme kerätty data paljastaa teknisen asiantuntemuksen puutteet, riittämättömän tiedonhallintakapasiteetin ja strategisen suunnittelun aukkokohdat keskeisiksi esteiksi onnistuneiden tekoälyintegraatioiden tiellä.
Finnish AI Regionin tuore opas tarjoaa käytännöllisiä ja edullisia turvallisuusratkaisuja tekoälyä omaksuvalle pk-sektorille.
Suomi on edelläkävijä tekoälyn tutkimuksessa ja soveltamisessa, mutta menestyksen jatkuminen ei ole itsestään selvää. Teknologisen murroksen keskellä Suomi erottuu digitaalisilla taidoillaan, korkeatasoisella tutkimuksellaan ja vahvalla infrastruktuurillaan.
Tekoälyn käyttöönotto eurooppalaisissa yrityksissä: Tilannekuva vuodelta 2025 Tekoälyn trendit, teknologiat ja haasteet yritysmaailmassa. Umair Ali Khan, 16.7.2025 Tekoälyn käyttöönotto eurooppalaisissa yrityksissä on kasvanut tasaisesti viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2024 arviolta 13,5 prosenttia EU:n yrityksistä (yli… Tekoälyn käyttöönotto eurooppalaisissa yrityksissä: Tilannekuva vuodelta 2025
